Pyyhe pallopojilta, molempien käsivarsien pyyhkäisy, hiusten sukiminen, hikisen paidan nykiminen olkapäistä sopivaan kohtaan, tietty määrä pomputteluja. Ehkä vähän lisää pomputteluja. Jos joku hihkaisee katsomossa, vähän lisää pomputteluja ja uudet sukimiset ja nykimiset. Vihdoin ja viimein Rafael Nadal on valmis syöttämään seuraavan pisteen.

Ääritapauksissa esimerkiksi Nadalin ja Novak Djokovicin neuroottisten syöttörituaalien seuraaminen on ollut vuosien varrella sangen puuduttavaa, ja niihin on mennyt tolkuttomasti aikaa, jopa minuutti pisteiden välissä.

Ylimääräistä ajantuhlaamista pyritään laittamaan kuriin nyt myös grand slam -turnauksen pääsarjassa. Maanantaina alkavassa US Openissa on käytössä ensimmäistä kertaa 25 sekunnin syöttökello, joka nopeuttaa pelejä ja kitkee ajanpeluun.

Homma toimii niin, että kun tuomari on ilmoittanut pistetilanteen, pelaajalla on 25 sekuntia aikaa aloittaa syöttöliike seuraavaa pistettä varten. Mikäli kellon tahdissa ei pysy, ensimmäisestä virheestä seuraa varoitus. Toisesta virheestä pelaaja menettää ykkössyöttönsä, ja näin tapahtuu jokaisella seuraavistakin mahdollisista myöhästymisistä. Syötön vastaanottajan täytyy pystyä mukautumaan syöttäjän tahtiin.

Kelloa hallinnoivalla tuomarilla on mahdollisuus tehdä poikkeuksia esimerkiksi pitkän palloa jälkeen pitkäksi venyneessä ottelussa, erityisen kuumissa olosuhteissa tai katsojien häiritessä pelaajia.

Syöttökelloa on testattu viime vuonna esimerkiksi US Openin karsinnoissa, junioripeleissä ja tänä vuonna Yhdysvaltojen kovien kenttien kiertueella. Se on saanut pääosin positiivisen vastaanoton.

Kellon on huomattu nopeuttavan ajoittain todella pitkiksi venyviä otteluita merkittävästi, ja esimerkiksi paluun pitkän tauon jälkeen kentille tehnyt skotti Andy Murray arvioi Washingtonin turnauksessa Yhdysvaltojen Mackenzie McDonaldia vastaan käydyn kaksi tuntia ja 37 minuuttia kestäneen kamppailun olleen ainakin 20 minuuttia tavallista lyhyempi kellon ansiosta.

Kun viiden erän turnauksissa pelit voivat venyä neljän tai viidenkin tunnin mittaan, syöttökellon merkityksen ajansäästössä toivotaan kertautuvan. Alla olevalla videolla naisten huippupelaajat kertovat syöttökellosta omalla humoristisella tavallaan.

Totuttelua uuteen

Kello ei raksuta pelkästään syöttöjen aikaan. Viisari värähtää ensimmäisen kerran, kun pelaajat kävelevät kentälle ja heillä on aikaa minuutti siirtyä omilta paikoilta kolikonheittoon. Kello laskee ajan myös viiden minuutin lämmittelylle sekä minuutin lämmittelyn ja ottelun alkamisen välille.

Pelien välissä kello laskee 30 sekunnin ajan, puolenvaihtojen aikaan tutun minuutin ja 30 sekuntia ja erien välissä kaksi minuuttia. Se myös näyttää kolmen minuutin ajan, jos pelaaja tarvitsee lääkinnällistä apua pelin aikana.

Kellon käyttö on vaatinut huippupelaajilta alussa totuttelua, mutta yleisesti peukalot ovat kääntyneet uudistukselle ylöspäin.

– Pelin alussa tuijottelin sitä vähän väliä, ja olin hieman stressaantunut siitä, käytänkö liikaa aikaa. Loppua kohden en kuitenkaan enää ajatellut koko asiaa, belgialaistähti David Goffin kertasi.

– Kun tajusin, että kaikki menee hyvin ja syötän aina noin 20 sekunnissa, se rauhoitti minua, saksalainen Andrea Petkovic totesi.

Palloa ahkerasti ennen syöttöä pomputteleva Djokovic sanoi Torontossa tuntevansa, että hänellä on kellon ansiosta jopa enemmän aikaa.

– En kokenut, että se vaikuttaisi minuun mitenkään negatiivisesti. Päinvastoin tuntuu, että nyt on enemmän aikaa, sillä kello alkaa käydä vasta kun tuomari sanoo pistetilanteen. Joskus siihen voi mennä montakin sekuntia, jos piste on ollut hyvä ja yleisö innostuu.

Varoituksia urallaan hidastelusta saanut isokokoinen syöttötykki John Isner on kokenut, että kellon avulla hän voi helposti tarkistaa, milloin kiirehtiä ja milloin ottaa rennommin. Juuri isokokoisia ja raskastekoisia pelaajia kello saattaakin verottaa eniten, sillä aikaa minkäänlaiseen ylimääräiseen huilailuun ei jää.

Kritiikkiäkin on kuultu

Soraääniäkin on kuulunut. San Josen turnauksessa uransa rumimman tappion 0–6, 1–6 britti Johanna Kontalle kärsinyt Serena Williams puhisi, että kello sekoittaa pelin rytmiä.

– Vihaan sitä, sillä koska syötän paljon nopeammin kuin kello, tuntuu siltä että pitäisi pelata hitaammin, vaikka siitä ei olekaan kyse. Pitää vain yrittää olla ajattelematta sitä.

Myöskään rituaaleistaan tunnettu Nadal ei ole lämmennyt asialle.

– En usko, että se on kiertueen tulevaisuutta ajatellen kovin hyvä asia. Henkilökohtaisesti en ole huolissani, sillä en halua pelata enää kymmentä vuotta. Voin helposti mukautua siihen, Nadal tuumi viime vuonna ATP-finaalien aikaan Lontoossa.

Kiertueen nelinpelejä lyhennettiin vuosikymmen sitten muuttamalla kolmas erä niin sanotuksi superkatkaisupeliksi, joka pelataan kymmeneen pisteeseen. Syöttökellon vastustajat kokevat, että tenniksen luontaisesta draamasta putoaa jotain pois, jos peliä ryhdytään manipuloimaan liikaa erilaisilla säännöillä.

– Se voi olla hyvä faneille, jos he haluavat nähdä enemmän pisteitä ja nopeampia pisteitä. En tiedä, onko se niin hyvä asia pelaajille. Itselleni muutos ei tule olemaan helppo, sillä olosuhteet voivat olla kuumat ja nyt ei ole niin paljoa aikaa miettiä esimerkiksi sitä, mihin seuraavan syöttöni sijoitan, Japanin ykköstähti Kei Nishikori pohdiskeli.

Kellon sijoittaminen on myös puhututtanut. Pelaajat eivät haluaisi, että kello on suoraan vastaanottajan takana, sillä siinä liikkuvat numerot voivat häiritä keskittymistä.

Jatkokäyttö kokemusten mukaan

ATP:n kilpailutoiminnan varapresidentti Gayle Bradshaw on muistuttanut, että kyseessä ei periaatteessa ole uusi sääntö, vaan kello tuo käytetyn ajan nyt näkyväksi kaikille pelkän tuomarituolin sijaan. Itsenäisinä yksikköinään erillään ATP-kiertueesta toimivat grand slam -turnaukset ovat vaatineet 20 sekunnin kelloa, mutta ainakin New Yorkissa käytössä on 25 sekunnin kello.

– Aiemmin pelaajien ikään kuin odotettiin itse laskevan päässään 25 sekuntiin, ja jos et pysynyt laskuissa, sait varoituksen, Andy Murray totesi Washingtonissa.

Bradshaw'n mukaan pelien nopeuttamista ovat toivoneet niin katsojat kuin pelaajatkin. Hän uskoo myös, että enemmän aikaa pisteiden välissä käyttävät pelaajat, kuten Nadal ja Djokovic, tottuvat uuteen systeemiin.

– Molemmat sopeutuvat siihen kyllä. Uskon, että esimerkiksi "Rafalle" siitä on vain etua, kun muut jätkät rasittuvat hänen lyöntejään jahdatessa.

Totuuden nimissä kaikille näkyvä kello myös madaltaa kynnyksen puuttua aikakikkailuun, sillä vaikka tuomarilla on ollut oikeus varoittaa pelaajia aiemmin aikarajojen ylittämisestä, etenkin huippupelaajien kohdalla sitä on tapahtunut aniharvoin. Tasapuolisuus lisääntyy – ainakin jos tuomareilla on kanttia varoittaa pelaajia nimestä riippumatta.

Nuori kanadalaistähti Denis Shapovalov kritisoi Nishikorille kärsimänsä tappion jälkeen, että tuomarilla on edelleen liikaa valtaa antaa nimekkäille pelaajille ylimääräisiä sekunteja, eivätkä samat säännöt koske kaikkia.

Kellon käytöstä tulevaisuudessa ei ole tehty vielä päätöksiä, eikä se ole New Yorkin turnauksen jälkeen loppuvuonna käytössä. Jos kokemukset ovat hyviä, sitä harkitaan pysyväksi ratkaisuksi ensi vuoden kiertueelle.

Tennis ei ole pelinnopeutushalujensa kanssa yksin. Myös baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa on tehty sääntömuutoksia, joilla tapahtumasta on tehty jouhevampi.

Suomessa esimerkiksi pesäpallossa on jo pitkään pohdittu, miten iltahämärään venyviä pelejä voisi nopeuttaa sääntömuutoksilla.

Voisiko esimerkiksi lukkarin heittelyä laittaa kireämmin kuriin tuomarin näkemyksen sijaan kellolla, vai olisiko se liian keinotekoista puuttumista pelin luonteeseen?

Lue myös:

Milloin tämä asetelma oikein muuttuu? – Djokovic, Nadal ja Federer suosikkeina US Openiin

Kuolemanvaarasta merellä selvinnyt sitkeä nuorukainen lähtee US Openiin haastamaan ennakkosuosikit – Björn Borgiin verrattu kreikkalainen tennissensaatio on vielä kehitysvaiheessa, mutta potentiaali kasvaa maailmantähdeksi on valtava

Veli kertoi Caroline Wozniackin saaneen WADAlta erityisluvan vahvoihin kipulääkkeisiin – tennistähti kumoaa väitteet: "Patrikilla on ollut väärää tietoa"

Kanadalaispelaaja teki ihmeellistä tennishistoriaa – "kalenterivuoden lucky loser Grand Slam"

Lokakuussa nelinpelin tähtiloistoa Helsingissä – Kontisen ja Peersin lisäksi Talissa nähdään US Openin viime vuoden mestarit Rojer/Tecau

Tennislegenda Ivan Lendl palaa valmennustehtäviin – nuorelle supertähdelle haetaan ensimmäistä Grand Slam -voittoa

Yle Urheilun saamien tietojen mukaan naisten Superpesiksen runkosarjassa yhdeksänneksi sijoittunut Oulun Lipottaret on päättänyt luopua sarjapaikastaan. Talousvaikeuksien kanssa paininut seura päätti tiettävästi luopua leikistä maanantaina, kun kävi ilmi, että pelaajista moni oli päättänyt siirtyä toiseen seuraan tai lopettaa.

Avainpelaajista Eveliina Lämsä ja Elina Kärsämä ovat Yle Urheilun tietojen mukaan liittymässä Kempeleen joukkueeseen ja sieppari Siri Eskola Jyväskylän paitaan. Lämsä, Kärsämä ja Eskola pelasivat kaikki naisten arvo-ottelussa menneenä kesänä. Kempele saattaa saada Oulusta muitakin vahvistuksia.

– Moni yllättyi, että seuran tilanne oli niin huono. Moni olisi halunnut jatkaakin, jos joukkueen runko olisi säilynyt. Mutta kun viisi pelaajaa lähti, tilanne muuttui aika toivottomaksi, kuvailee Elina Kärsämä tunnelmia.

Kärsämä uskoo, että pelaajien lähdön syynä olivat paremmat pelaajatarjoukset.

– Tietenkin myös menestyksen perässä lähdetään, Kärsämä uskoo.

Vuosi sitten Oulu menetti niin ikään kaksi Itä-Länsi-tason pelaajaa, kun Ella Korpela vaihtoi Jyväskylään ja Emilia Linna Poriin.

Vaikean taloustilanteen vuoksi seuralla ei ole resursseja kasata joukkuetta siirtomarkkinoilta, joten sarjapaikasta oli lopulta pakko luopua.

Isku oululaiselle pesäpalloilulle

Oulun Lipottarien päätös luopua Superpesiksen sarjapaikasta on Lippo Pesis ry:n puheenjohtaja Pasi Salmelan mukaan surullinen ja iso takaisku oululaiselle pesäpallolle.

Myös Salmela uskoo viiden avainpelaajan päätyneen joukkueen vaihtoon saatuaan muilta seuroilta parempia tarjouksia. Lipottarille ei esimerkiksi ole voitu maksaa pelaajapalkkioita.

– Myönteistä on tietysti, että lahjakkaile oululaispelaajille on kysyntää muualla Suomessa, Pasi Salmela lisää.

Oulun miesjoukkueella on niinikään ollut suuria talousvaikeuksia. Lippo, joka on hakenut velkasaneeraukseen, ei päässyt aiemmin keväällä kotikentälleen, koska oli laiminlyönyt kaupungin suuntaan maksuja sekä maksusuunnitelmia. Sanomalehti Kalevan mukaan Lippo on jättänyt valtaosan kenttämaksuista maksamatta myös menneenä kesänä.

Oulussa mies- ja naisjoukkueet ovat kuitenkin erillisiä seuroja.

Edellisen kerran Lipottaret luopui sarjapaikastaan syksyllä 2010. Se nousi takaisin naisten Superpesikseen 2017.

Lue myös:

Kommentti: Liian moni seura voi pahoin – naisten Superpesiksessä on liikaa joukkueita

Suomen suurimman pesisseuran pomo haluaa talvisarjan ja patistaa satsaamaan naispesikseen – ”Bisnesajattelu puuttuu”

Tällaista on karu arki Suomen suosituimmassa naispalloilusarjassa, jossa taloudellinen epätasa-arvo rehottaa: "Vain hulluus ajaa jatkamaan!"

Tahko varmisti Lipon putoamisen, IPV takoi rakoa haminalaisiin

Oulun Lipon tanssi tulisilla hiilillä jatkuu – seura menettänyt kolme avainpelaajaa

Pesäpalloliitto määräsi Oulun Lipolle sanktiomaksun puuttuvista kasvattajaseuramaksuista – uhkana sarjapaikan menettäminen

Lippo Pesis jätti maksamatta palkkoja, vakuutuksia ja veroja – Miksi velkainen seura sai pitää paikkansa Superpesiksessä?

Elokuun puolivälissä saatiin Satakunnan suunnalta pesisskuuppi. Viisinkertainen Suomen mestari, Kaisa Salmela oli liittynyt Porin Pesäkarhujen joukkueeseen kesken kauden.

Salmela houkuteltiin palaamaan viisi vuotta lopettamisensa jälkeen, sillä Minttu Vettenrannan loukkaantuminen on sekoittanut joukkueen lukkaritilanteen.

Kuusi kertaa vuoden lukkariksi valitun Salmelan ura päättyi juuri Pesäkarhujen riveissä vuoden 2013 hopeamitaliin. Sen jälkeen hän on palannut kotiseudulleen Kemiin, noin 600 kilometrin päähän.

Sieltä käsin Salmela on kulkenut auttamaan vanhaa seuraansa junalla. Matka raiteita pitkin taittuu noin seitsemässä tunnissa.

Tällä tavalla matka Pesäkarhujen ja Manse PP:n kolmanteen välierää taittui eilen tiistaina.

– Puoli viiden jälkeen junaan ja ennen puoltayötä Porissa. Sitten saa nukkua omasta mielestä kohtuu hyvät yöunet. Sitten aamutreeneihin ja onko yllätys, että sitten takaisin nukkumaan, Salmela kertoo.

– Sitten kopille, viimeiset taktiikat, alkulämmittelyt ja sitten pellaamaan.

Simon Kirin kasvatti aloittaa kotimatkan heti pelin jälkeen.

– Joku sitten vie lähimmälle juna-asemalle tai vaikka 100 kilometrin päähän, jos se on helpompi reitti. Sitten takaisin Kemiin. Tähän pitää asennoitua, Salmela naurahtaa.

Lukkari on pestissään niin kauan, että Vettenranta on pelikunnossa. Tämä saattaa tarkoittaa vielä useampaa reissua etelään.

Sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Salmela työskentelee maahanmuuttajien työllistymisen eteen. Päivätyötään hän ei ole pelien takia jättänyt.

Siksi yksi suomalaisen pesäpallon ikoneista jumppaa junamatkallaan, jotta 35-vuotiaan keho palautuu Superpesis-välierän rasituksesta.

– Tosi paljon keskityn siihen, että pystyn syömään ja juomaan paljon vettä. Pitää pysyä liikkeessä ja vähän erikoisissa kohdissakin tulee välillä vähän venyteltyä ja heiluteltua paikkoja, Salmela kertoo.

Mikä on erikoisin paikka, jossa olet venytellyt?

– Ravintolavaunussa on helppo venytellä, kun jonottaa! Vessa pitää sanoa, se kaikkia naurattaa.

Yle Puheen Urheilukierroksella naisten Superpesiksen välierä Kirittäret-Virkiä ja miesten välierä Kouvolan Pallonlyöjät-Sotkamon Jymy kello 16.50 alkaen.

Lue myös:

Tähdet vaihtamassa maisemaa ja taloustilanne on vaikea – Oulun Lipottaret luopuu naisten Superpesiksen sarjapaikasta

Kaksi naisten Superpesiksen kestomenestyjää iskevät yhteen herkullisessa välieräväännössä: ”Tasatilanteesta lähdetään”

Yle Urheilu uutisoi tiistaina aamupäivällä, miten oululainen Lipottaret oli valmis luopumaan paikastaan naisten Superpesiksessä. Osa seuraa oman työnsä ohella johtaneista oli väsynyt raskaaseen taakkaan, ja kun avainpelaajistakin moni oli päättänyt hakea uralleen vauhtia muista seuroista, luovuttaminen vaikutti ainoalta vaihtoehdolta.

Tiistai-iltana pidetty kokous muutti kuitenkin yllättäen kaiken.

– Tässä ovat ihmiset tunteella mukana. Joskus, kun nukkuu yön yli ja miettii asioita rauhassa, tilanne voi yhtäkkiä näyttää kokonaan erilaiselta, puheenjohtaja Marko Kreus sanoo Yle Urheilulle.

– Saimme tähän uusia henkilöitä ja ajatuksia mukaan, minkä vuoksi halusimme lähteä turvaamaan Lippo-juniorien pelaajapolkua Superpesikseen. Haluamme muutenkin saada tähän junnutoiminnan aktiivisemmin mukaan. Ei tämän tilanteen kanssa voi silti henkseleitä paukutella, Kreus jatkaa.

Vaikka Lipottaret muutti suuntaa yllättäen, ilmassa on useita kysymysmerkkejä.

Ensimmäinen liittyy urheilupuoleen. Yle Urheilun tietojen mukaan Lipottaret on menettämässä avainpelaajansa Sini Eskolan, Eveliina Lämsän sekä Elina Kärsämän. Lähdössä on muitakin ja tiistaina joukkueella oli vain yksi pelaajasopimus kaudelle 2019. Kun huomioon otetaan Lipottarien taloustilanne sekä ajankohta, pelaajamarkkinoilta Oulu tuskin kummoisia apuja löytää.

Eskolassa, Lämsässä ja Kärsämässä Lipottaret menettää lukkarin lisäksi valtavasti ulkopeliosaamista sekä yli 250 kärkilyöntiä.

– Ei heillä ole varaa tuon tilanteensa kanssa elvistellä. Vaikka he elävät taloutensa kanssa järkevästi, tuskin he pystyvät pelaajista maksamaan. Ja jos ei ole pelaajia, on hankala pelata. Todennäköisesti he yrittävät saada joukkueen jalkeille. Nähtäväksi jää, onko joukkue sellainen, millä kannattaa sarjaan lähteä, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi sanoo.

Kreus huomauttaa, että myös pelaajapuolella tiistai toi valoa tunnelin päähän.

– Muutamat pelaajat tekivät päätöksen siitä, ettei Lipottaret ole heille oikea paikka kehittyä. Meidän tavoitteemme on, että tulevaisuudessa voisimme sellainen olla. Tiistai oli tältä osin tärkeä päivä, sillä osa lähtemässä olleista pelaajista ilmoittikin, että haluavat pelata meillä, Kreus avaa.

– Vaikka tämä kuulostaa hieman ympäripyöreältä, kausi on edelleen kesken. Osa pelaajista ei halua tai voi tehdä vielä päätöksiä tulevan suhteen. Ilmoitamme sitten, kun ilmoitettavaa on.

Taloushaasteet

Myös talous on suunnanmuutoksesta huolimatta edelleen Lipottarille haaste. Sen yleisökeskiarvo (220) oli naisten Superpesiksen heikoin. Kuluvalla kaudella sen joukkuekulut olivat sarjan kolmanneksi pienimmät. Ja silti sen riveissä pelasi kolme Itä–Länsi-tason pelaajaa.

Nyt jo lähtökohtaisesti kärjen takana olevaa joukkuetta pitäisi vahvistaa ulkopuolelta olemattomilla resursseilla.

Ongelmia on riittänyt myös organisaatiopuolella. Toimintaa onkin tähän asti pyöritetty lähinnä pelaajien vanhempien hyvällä tahdolla. Kreus tiedostaa haasteet organisaatiotasolla.

– Pohjaa täytyy saada tukevammaksi. Olemme toimineet yhdistyksenä, mutta voisimmeko olla jollakin aikavälillä yritysmuotoisia, se selviää ajallaan. Moni mukana olevista on ilmoittanut, ettei jatka ainakaan nykymallilla. Organisaatiomuutos on mahdollista tänäkin syksynä, mutta toki sen pitäisi tapahtua aika nopeasti.

Ojaniemi Pesäpalloliitosta sanoo kattojärjestön tarkkailevan tilannetta kaikessa rauhassa.

– Eihän tällaisessa mitään ihmeellistä ole, joka vuosihan näitä on. Seuraamme toki tilannetta aktiivisesti, mutta on myös hyvä muistaa, että seurat omistavat Pesäpalloliiton. Emme voi alkaa ruotia yksittäisen seuran toimia tai antaa ukaasia, että nyt teette niin tai näin. Ne ovat itsenäisiä yhtiöitä.

Pelaako Lipottaret Superpesistä kaudella 2019?

– Siihen minä ainakin haluan uskoa, Kreus vastaa lopuksi.

Lue myös:

Kommentti: Liian moni seura voi pahoin – naisten Superpesiksessä on liikaa joukkueita

Oulun Lipottaret ei luovukaan paikastaan naisten Superpesiksessä: "Haluamme vielä yrittää"

Lapuan naiset venyivät tiukassa tilanteessa vierasvoittoon Jyväskylästä naisten Superpesiksen välierissä. Jyväskylä taipui Lapuan kyydissä supervuoroparin jälkeen 1–2 (5–2, 1–5, 0–1). Jyväskylä on johdossa nyt otteluvoitoin 2-1, kun finaalipaikkaan vaaditaan kolme voittoa.

Lapuan voiton ratkaisi Janette Lepistö, joka kotiutti supervuoroparissa Kaisaleena Rautakorven. Lepistö löi Jyväskylän illassa kaksi juoksua ja on takonut pudotuspeleissä nyt jo 20 juoksua. Lepistö on lyöjätilaston ykkössijalla, mutta oli lyönyt välieräsarjassa vain kolme juoksua ennen keskiviikon mittelöä.

Toisella jaksolla nähtiin dramatiikkaa, kun Kirittärien tähtipelaaja Virpi Hukka joutui jättämään kentän loukkaantumisen takia.

Porin ja Tampereen kamppailu ratkesi sekin vasta supervuoroparissa. Pori taipui Tampereelle 1–2 (1–4, 4–0, 0–1). Tampere siirtyi johtoon otteluvoitoin 2–1. Manse PP:n voiton ratkaisi Henna Suominen, joka kotiutti Petra Hussan.

Lue lisää:

Oulussa tapahtuu taas, Superpesiksen sarjapaikka sittenkin toiveissa – "Eivät voi elvistellä tilanteensa kanssa"

Viisinkertainen Suomen mestari palaa tositoimiin junalla – pelireissut Kemistä Poriin kestävät seitsemän tuntia: "Tähän pitää asennoitua"

Superpesiksen runkosarjan voittanut Kouvolan Pallonlyöjät hukkasi kotietunsa välierissä hävittyään ottelusarjan avauksen Sotkamon Jymylle 1–2 (8–9, 3–2, 0–0, 1–3).

Kotijoukkue sai otteluun lentävän lähdön kolmen juoksun sisävuorolla ja rakensi supervuoroparin tasoittavallakin palottoman ajolähdön, mutta hukkasi voiton jo 18 kertaa peräkkäin mitaleilla olleille kainuulaisille.

– Jollakin olisi saattanut pelin alussa naksahtaa jotain, mutta ei Jymyllä, myhäili puolentoista kuukauden sairauslomalta vihdoin ulkopeliinkin tullut Jymyn koppari Niilo Piiponniemi.

– Emme todellakaan saaneet unelma-alkua peliin, mutta Antti Hartikaisen läpilyönti (1+1) nosti meidät mukaan avausjaksonkin voittotaistoon, korosti Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen.

Koplan kolmen juoksun johdon jälkeen Jymy vastaus oli jäätävä. Kouvolalaiset odottivat Hartikaiselta, 33, pomppovaihtoa, mutta kymmenen SM-kullan konkari painoi painavan lyönnin maisemiin liian leveällä varmistelleiden kopparien välistä.

Samaan sumaan Topi Korhosen kumura yllätti myös koppari Juho Hacklinin kunnarin (1+1) arvoisesti ja jokeri Lauri Rönkön kakkosjatkeelle rajaan osunut läpilyönti tuotti kaksi juoksua.

Sen jälkeen KPL hallitsi ottelua tunnin ja vartin. Jymy vertyi voittoon kotiutuskisassa Rönkön, Antti Korhosen ja kolmospussiin liki täydellisen hidastetun upottamaan Hartikaisen lyömillä juoksuilla.

– Pelissä oli paljon hienoja suorituksia, mutta olihan siellä paljon muutakin, harmitteli omiensa virheitä neljä juoksua Koplalle lyönyt kakkosvahti Matti Latvala. KPL:n palkitut olivat Latvala (4 kärkilyöntiä/9 yritystä) ja viisi juoksua tuonut etumies Sasu Toikka (7/10). Jymystä erottuivat neljä juoksua lyönyt Rönkkö (4/9) ja vaihtaja Hartikainen (11/11).

– Aika lailla kireää oli, koska mentiin kotiutuskisaan asti, muistutti Koplan pelinjohtaja Matti Iivarinen siirtäen jo ajatusta perjantaiseen vieraspeliin.

Paikka loppuotteluihin irtoaa kolmella voitolla.

Lue lisää:

Lapuan naiset venyivät tiukassa tilanteessa – Janette Lepistö ratkaisijana

Harva oli valmis antamaan Lapuan Virkiälle toivoa kahden Jyväskylälle koetun välierätappion jälkeen. Vielä heikommalta tilanne näytti keskiviikkona avausjakson jälkeen. Kirittäret oli voittanut ensimmäisen jakson selkeästi 5–2 ja työntänyt Lapuan aidosti reunalle – tasapeli tai tappio toiselta jaksolta olisi pudottanut Virkiän pronssipeliin.

Lapua ei kuitenkaan suostunut taipumaan.

Vaikka se pelasi ilman sairastellutta kärkietenijää, Silja Syrjälää, se onnistui voittamaan toisen jakson ja lopulta myös supervuoron. Syrjälän sairastumisen vuoksi numerolle kolme nostettu Iina Lehtinen nousi yhdeksi Virkiä sankareista iskemällä voitokkaalla toisella jaksolla kunnarin ja kaksi tavallista.

Supervuorossa Lapuan ratkaisijaksi nousi totutusti Janette Lepistö, joka kotiutti Kaisaleena Rautakorven.

– Lehtinen toi keulaan juuri sitä, mitä toivoimme. Hän vaihteli loistavasti kovilla ja tiputteli sinne väliin muutamia täsmäiskuja pienillä. Esiin on nostettava myös kapteeni Emmi Viitala, joka hoiteli tänään ykköstilannetta erinomaisesti, pelinjohtaja Tomi Niskanen iloitsi.

Syrjälän pitäisi Niskasen mukaan olla täydessä pelikunnossa lauantaina.

Virkiä tuplasi välieräsarjan kolmannessa osassa kolmostilannemääränsä. Kun se kahdessa ensimmäisessä osassa sai yhteensä aikaiseksi seitsemäntoista takatilannetta, nyt se voitti kolmostilanteet 21–18.

– Pelattiin parasta sisäpeliä tähän sarjaan. Tehtiin oikeat reagoinnit tähän kamppailuun ja onnistuttiin niissä. Halusimme saada lyöntivoiman taas esiin, sellaisen oikeanlaisen vapautuneisuuden siihen. Aiemmin on oltu hieman ahtaalla tältä osin. Kun sitten pääsimme niskan päälle toisella jaksolla, vastustajan paineet tulivat esiin, Niskanen kertasi.

– Sitä kautta uskalsimme lähteä supervuoroon sisältä ja pääsimme siinäkin sitten niskan päälle.

Kirittärien avainpelaajilla vaikeuksia

Lapua sai keskiviikkona vihdoin kuriin myös Kirittärien avainpelaajia. Esimerkiksi hirmuisessa kotiutusvireessä ollut Emma Sallinen oli kahdessa edellisessä kamppailussa onnistunut viidesti kuudella yrittämällä. Keskiviikkona Sallisen kotiutustehot kirjattiin lukemin 1/6.

– Ensimmäisessä pelissä katsoimme, että mitä sieltä tulee. Hän on pystynyt iskemään tiukoissa paikoissa palloa väliin ja sitten siellä on ollut pari näppiä, missä me olemme tehneet ulkopelivirheitä. Olemme yrittäneet eliminoida hänen parhaita lyöntejään ja nyt hänellä oli jo hankalampaa, Niskanen kertasi.

Niskanen kiitteli myös keskiviikkona kohdalle osuneita "pomppuja".

– Tuntuu, että kaverille on pomppinut hirveät määrät sarjan alussa. On silti uskottu, että omien hyvien juttujen kautta sieltä joku pomppu tulee meillekin. Ehkä nyt sellaisen saimme, kun Lehtisen läpilyönnissä pallo meni maisemaan Ella Korpelan räpylän alta.

Virpi Hukan loukkaantuminen huolestuttaa

Oman mausteensa sarjan jatkoon tuo Jyväskylän parhaan etenijän Virpi Hukan loukkaantuminen. Hukka oli loukannut jalkansa kolmospesälle juostessaan. Tämän jälkeen aiemminkin jalkavaivoista kärsinyt Hukka siirrettiin jokeriksi. Jos sarjan vaarallisin etenijä ei jatkossa pysty etenemään, Virkiä pääsee merkittävästi helpommalla.

– Onhan hänen mahdollisella loukkaantumisellaan valtava vaikutus. On tässä pari peliä yritetty saada häntä kiinni, mutta ei olla oikein pärjätty siinä. Kyllähän tuo muuttaisi heidän lyöntiratkaisujakin mielettömästi. Pelkästään henkisesti puolustaminen tulisi paljon helpommaksi, Niskanen laskeskeli.

Sarja jatkuu lauantaina Jyväskylässä.

Lue lisää:

Lapuan naiset venyivät tiukassa tilanteessa – Janette Lepistö ratkaisijana

Pori ja Tampere käyvät kummallista taistoa naisten Superpesiksen toisesta välieräpaikasta. Etenkin kaksi vähäjuoksuista ensimmäistä ottelua olivat monilta osin erikoisia kokonaisuuksia. Toisaalla tarjolla oli fantastisia ulkopelisuorituksia yksi toisensa perään, toisaalla käsittämättömiä sisäpeliä syöviä yksilövirheitä sisäpelissä.

Keskiviikon kolmannessa ottelussa hanoja saatiin jos sisäpelissäkin hieman auki, kun tarjolla oli jo kymmenen juoksua sunnuntain kolmen sijaan.

Erikoisen sarjasta tekee myös pelin kulku.

Molemmat ovat olleet hyviä ulkopelissä, mutta sisällä Pori tuntuu olevan Tamperetta jatkuvasti parempi – ainakin tilanteen tekemisessä. Kolmen ottelun jälkeen takatilanteet kirjataan Pesäkarhujen eduksi selkeästi 45–28. Siitäkin huolimatta, että myös monen porilaisvaihtajan taso on heitellyt sarjan sisällä.

Tampere ei kuitenkaan ole välittänyt "pallonhallinasta", vaan on keskittynyt lähinnä hyödyntämään saamaansa tilanteet tehokkaasti.

Tämä onkin muodostumassa sarjan ratkaisukohdaksi.

Nimittäin kotiuttaminen.

Pori on päässyt yrittämään kotiuttamista toistaiseksi neljäkymmentä kertaa surkein tuloksin. Joukkueen kotiutusprosentti on kolmen ottelun jälkeen luokaton 17,5 Tampereen 40 prosenttia vastaan. Joukkueen kahdeksasta juoksusta 25% on syntynyt harhaheittojen seurauksena. Neljä on kirjattu Susanna Puistolle, yhdet naiseen Milla Jakoselle ja Kaisa Salmelalle.

Ongelma on siinä, ettei kukaan numerolla pelaavista ole pystynyt ratkaisemaan. Vaikka Emilia Linna löi runkosarjassa 50 juoksua ja Susanne Ojaniemi 26, välierissä ruuti on ollut märkää. Eikä kyse ole donitseista tilastosarakkeessa – kyse on ponnettomista ja itseluottamuksen puutetta huokuvista yrityksistä.

Tampere puolustaa takatilannetta loistavasti, eikä juoksuja ole luvassa, kun jo haastolyönnit menevät suoraan hyvin suorittavien pelaajien räpylöihin.

Ja mikä Porin kannalta pahinta, ykköstykki Susanna Puistokaan ei ole parhaimmillaan.

Jalkansa aiemmin kesällä loukannut Puisto joutui sunnuntaina spurttaamaan ykköselle ja jalka näytti menevän uudelleen. Vahvasti ontuvan Puiston lyöminen ei keskiviikon kolmesta onnistumisesta huolimatta ole missään nimessä normaalilla tasolla. Etu on Tampereelle valtava, etenkin, kun taustatukea ei tule mistään.

Porin edellä mainitut kolme pääkotiuttajaa ovat onnistuneet Tamperetta vastaan neljä kertaa 29 yrittämällä.

Pesäkarhujen peliä johtavalla Sami Österlundilla on kolme päivää aikaa miettiä ratkaisua tilanteeseen. Vaihtoehtoja ei ole monia, koska kotiutusvoimaa joukkueessa ei yksinkertaisesti ole enempää. Etenkin kokeneen Ojaniemen pitäisi löytää kotiuttamiseen kokonaan uudenlainen päättäväisyys ja terävyys.

Toinen keskustelu on, voiko vasta 20-vuotiaan Linnan harteille sälyttää Pesäkarhujen mestaruustoiveita. Etenkin, kun oululaislähtöinen koppari pelaa uransa toisia pudotuspelejä – ja ensimmäisiä mestaruuskaliiberin joukkueessa.

Ja vielä: kuin suolaksi Porin haavoihin, Tampereen ratkaisijaksi keskiviikkona nousi lyöjäjokeri Henna Suominen, joka ei mahtunut kahdessa ensimmäisessä välieräottelussa kokoonpanoon. Päästyään irti Suominen iski ensin avausjakson voiton varmistaneen juoksun ja lopulta supervuoron voittojuoksun. Pori ei löydä ratkaisemaan kykeneviä pelaajia mistään ja Tampere repii niitä reservistäkin.

Harva uskoi etukäteen, että kolmen ottelun jälkeen Tampereen Susanna Kylä-Kause johtaa Puistoa lyöjätykkien taistossa 7–4.

Pesäpallo on juoksuntekopeli.

Lue lisää:

Lapuan naiset venyivät tiukassa tilanteessa – Janette Lepistö ratkaisijana

Virkiä taisteli voiton Jyväskylästä: "Pelasimme parasta sisäpeliä tähän sarjaan"

Sotkamo kaappasi kotiedun Kouvolasta

Mestaruutta puolustava Vimpelin Veto oli seitsemän ja puoli vuoroparia voitossa kiinni, mutta Saarikenttä hiljeni kotitappioon 1-2 (4-2, 0-1, 0-5). Ratkaisevat toisen jakson ja supervuoroparin voittojuoksut löi JoMan jokeri Juha Niemi, joka punnersi väkisin myös tuodun juoksun ykköseltä kotipesään asti Henri Litmasen läpilyönnillä (1+2) supervuoroparissa.

– Molemmat joukkueet pelaavat hienoa ulkopeliä, joten sisällä tarvitaan todella hyviä suorituksia. Eihän me häävisti pelattu, mutta täältä piti ainakin yksi voitto hakea, jotta finaaleihin pääsisimme, muistutti JoMan kapteeni Tuomas Jussila.

– Olimme hyvin pelin päällä koko ajan, vaikka sisäpeli sakkasikin toisella jaksolla. Lopussa ei ollut tuurikaan kohdallamme. Ei auta kuin nieleskellä tämä ja mennä eteenpäin, kiteytti Vedon Mikko Kanala.

Vedon jokerit alussa vireessä

JoMa avasi lentäen. Juha Puhtimäen lyömä avausjuoksu ei kuitenkaan kantanut isäntien jokerien päästessä vauhtiin. Vedon Perttu Ruuska sivalsi kolme ja Janne Mäkelä yhden juoksun. Veto jäi toisella jaksolla harvinaisesti juoksutta ja hyytyi varsinaisilla jaksoilla vain yhdeksään kolmostilanteeseen.

Suora kotivoitto roikkui ilmassa viimeisen vuoroparin tasoittavalle asti, kunnes vieraiden ujosti lyönyt Niemi sivalsi yhden palon ajosta voittojuoksun kakkossaumalyönnillä.

JoMa livahti johtoon supervuoroparin avaavalla, kun Tuomas Jussila kiihdytti kotipesään Niemen merkkaamattomalla välilyönnillä. Veto sai tasoittavallaan pallon kaksi kertaa Savonjokeen, mutta kavennusjuoksut jäivät haaveeksi.

Vedon palkitut olivat kolmesti kotiuttanut jokeri Perttu Ruuska (5 kärkilyöntiä/8 yritystä) ja kolmosta hihassaan kantanut Henri Puputti (6/8). JoMan terävimmät olivat Jussila (6/10) ja kolme juoksua lyönyt Niemi (4/7). Loppuotteluihin pääsee kolmella voitolla.

Miesten Superpesiksen välieräsarja Kouvolan Pallonlyöjien ja Sotkamon Jymyn välillä palasi avausruutuun. Runkosarjan voittaja KPL haki avauskohtaamisessa menettämänsä kotiedun takaisin vieraspelissä Sotkamon Hiukassa. Kainuussakin kamppailu venyi kotiutuskisaan, joka päättyi nytkin vierasjoukkueen voittoon juoksuin 3-2. Jymyn tappiolukemat olivat 1-2 (6-2, 3-4, 0-0, 2-3).

– Harmittavasti meni näin, mutta tiedettiinhän se, että tässä oli kaksi hyvää joukkuetta. Pitää olla kärsivällinen. Olemme valmistautuneet viiteen otteluun, Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen muistutti.

– Hyvin menivät näemmä kapteeni Anssi Lammilan ja pelinjohtaja Matti Iivarisen ohjeet tauolla perille, kun saimme pelimme toimimaan, myhäili KPL:n kolmosta hihassaan kantava vaihtaja Sasu Toikka.

Jymy karkasi ensimmäisen vuoroparin tasoittavalla Roope Korhosen kakkosrajaiskulla kahden juoksun johtoon. Isäntien kuudesta avausjakson juoksusta neljä syntyi Koplan selkeiden ulkopelivirheiden takia. Roope Korhosen kolmannen vuoroparin merkkaamaton läpilyönti kolmosluukusta tuotti myös kaksi (1+1) juoksua.

Kotiutuslyöntikilpailun ratkaisut kakkospuolelle

Vieraat heräsivät taistelemaan toisen jakson alussa ensimmäisen tasoittavalla, kun Juha Korhonen ja Konsta Hyötyläinen ottivat juoksun näpäyksillään. Jymyn kapteeni Toni Kohonen oli voittanut hutunkeiton, mutta kainuulaiset valitsivat yllättäen supervuoroparissa avaavan sisävuoron. Se jäi muutamaa senttiä vaille juoksua, mutta Koplakaan ei onnistunut tasoittavalla voittojuoksun teossa.

KPL veti voiton kotiutuskisan tasoittavalla neljällä lyöjällä Matti Latvalan, Toni Laakson ja Juho Hacklinin kakkospuolelle suuntaamilla kotiutuksilla. Jymyn palkitut olivat 1+4 juoksua lyönyt Roope Korhonen (11 kärkilyöntiä/14 yritystä) ja lukkari Kohonen (5/6). Koplan sankarit olivat neljän kotiutuksen jokeri Korhonen (5/8) ja kaksi juoksua tuonut sieppari Toikka (8/9).

Paikka loppuotteluihin irtoaa kolmella voitolla, joten sarja jatkuu ainakin sunnuntaina Kouvolassa ja tiistaina Sotkamossa.

Tampere on edennyt naisten Superpesiksen loppuotteluihin. Hallitseva mestari kukisti välieräsarjassa Porin voitoin 3–1. Lauantaina Tampereella pelatussa ottelussa kotijoukkue oli vahvempi luvuin 2–0 (3–1, 4–2).

Tampere kohtaa finaalissa Jyväskylän, joka voitti neljännessä välieräottelussa Lapuan Virkiän 2–1 (1–0, 0–1, 1–0) .

– On tulossa hyvät väännöt, Jyväskylän Kirittärien pelinjohtaja Jussi ”Nalle” Viljanen kommentoi tulevaa finaalisarjaa Yle Urheilulle.

Lapualla pelatussa ottelussa loppuottelupaikan ratkaisseen juoksun löi supervuoroparissa Emma Sallinen, ja juoksun toi Marjukka Urpelainen.

– Kun ottelu ratkesi, ei tainnut olla yhtään kirkasta ajatusta päässä. Oli jotenkin aivan uskomaton fiilis, ennen ottelua naisten Superpesiksen kuukauden pelaajaksi valittu Sallinen kuvaili ratkaisuhetkiä.

Kirittäret eteni finaaleihin vuoden tauon jälkeen. Jyväskylään ehdittiin voittaa 16 peräkkäistä SM-mitalia, kunnes Kempeleen Kiri räväytti yllätyksen vuosi sitten puolivälierissä.

Jyväskylän pelinjohtaja Viljanen antoi lauantain välieräottelun jälkeen tunnustusta Lapualle.

– Olen onnellinen joukkueen puolesta. Meillä taitaa olla kahdeksan tai yhdeksän ensikertalaista joille varmistui mitali. Se oli tiukka vääntö. Lapualle pitää nostaa hattua. Pelasimme jäätävän hyvää takatilannepelaamista, Viljanen sanoi.

Tiukat välieräväännöt ovat Viljasen mukaan olleet hyvää valmistautumista finaaleja ajatellen.

– Kävimme torstaina tarkkaan läpi keskiviikon tappion. Kotiuttamisen kanssa meillä oli viimeiset puolitoista peliä ongelmia. Nämä tiukat väännöt ovat antaneet joukkueelle hyvää dna:ta finaaleja ajatellen.

Lue myös:

Ulkopeli vei Tampereen taas finaaleihin – ”Kyllähän sitä 30 peliä harjoiteltiinkin”

Kun otetaan huomioon, ettei Tampereella ollut kuusi vuotta sitten minkäänlaista huippupesäpalloa, naisten Superpesiksessä pelaavan Manse PP:n toista peräkkäistä finaalipaikkaa voi hyvällä syyllä pitää poikkeuksellisen kovana suorituksena. Naisten Superpesikseen kesällä 2013 MansenRäpsä nimellä noussut joukkue on kasvanut nopealla tahdilla sarjan kestomenestyjäksi.

Nykyään Manse PP:n nimellä toimiva seura osoitti kovuutena välieräsarjassa Porin Pesäkarhuja vastaan. Parasta virettään läpi loppukesän hakenut tamperelaisjoukkue pelasi välierävaiheessa etenkin ulkopelissä kauden parasta peliään. Ja, kun ulkopeli napsahti paikoilleen, myös sisällä alkoi kulkea.

Vaikka Poria pidettiin ennakkoon laadukkaampana sisäpelijoukkueena, lopulta Tampere vei Poria lähes miten tahtoi. Porin piti Tamperetta kovalyöntisempi joukkue, mutta ottelusarjan ainot kunnarit iski lopulta Tampere – Kirsi Ala-Lipastin ja Ida Lähteen toimesta.

Myös läpilyönnit kirjattiin selkeästi Tampereen eduksi.

Manse PP:n pelinjohtaja Jarkko Pokela oli lauantaina syystäkin yhtä hymyä.

– On hyvä muistaa, että kasvettiin aika tavalla tähän sarjaan. Puolivälierissä Raumaa vastaan ulkopeli alkoi olla jo jollakin tasolla, mutta nyt sieltä tuli jo aikamoisia suorituksia tähän sarjaan. Nyt se alkaa näyttää sellaiselta, mitä se joskus parhaimmillaan oli, Pokela virkkoi Yle Urheilulle ottelun jälkeen.

– Kyllähän sitä tuossa kolmekymmentä peliä harjoiteltiinkin, Pokela hymyili.

Kasvu näkyi tylysti myös tulostaululla. Jos välieräsarjan ensimmäisen ottelun tappio laskettiin mukaan, Manse PP oli viime sunnuntain toiseen otteluun lähtiessä hävinnyt naisten Superpesiksen neljälle kärkijoukkueelle yhteensä kahdeksan kertaa putkeen.

Nyt se on kolmen ottelun voittoputkessa. Kuudesta viimeisestä jaksosta Poria vastaan se hävisi yhden.

Tampere tylsytti Porin kliinisellä ulkopelillään. Etenkin ykköstilanteessa Manse PP sai hienolla tavalla Porin taitavat vaihtajat kuriin. Etenkin Tampereella Porilla oli suuria vaikeuksia ykköstilanteen purkamisessa. Se onnistui kahdessa Tampreen ottelussa vain kolmetoista kertaa 35 yrittämällä.

Esimerkiksi Susanne Ojaniemen kärkilyöntiprosentiksi sarjassa jäi luokaton 35. Eikä Ojaniemi ollut ainoa, kenen lyöntipeli oli tukossa .

– Se, että saimme etutilanteesta paloja, oli todella iso asia tähän sarjaan. Se oli kuitenkin asia, mistä olin etukäteen hieman huolissani. Tiedossa oli, että jos he sitä väliä pääsevät juoksemaan, olemme lirissä, Pokela kertasi.

Lopulliset niitit Porin arkkuun Tampere iski sisäpelissä. Henna Suomisen kakkossaumasta kahdella palolla keskiviikkona iskemä ratkaisujuoksu muodostui yhdeksi sarjan kulminaatiopisteistä. Kirsi Ala-Lipastin ja Ida Lähteen upeat kunnarit lauantai-iltapäivässä sinetöivät Porin kohtalon.

– Tiedetään, että Kaupissa kenttä on avarampi, joten mietittiin sitä kakkospuolta jo Porin pelin jälkeen. Päätettiin, että annamme painetta rajoihin ja luukkuihin. Nyt ne onneksi tuottivat tulosta, Ala-Lipasti hymyili ottelun tauottua.

Tuttu pronssipeli

Katkeran tappion kärsineelle Porille pronssitaisto on tuttu kohtalo. Vaikka vahvasta kulttuurista Porissa puhutaan paljon, huipputuloksiin seura on yltänyt harvoin. Edellinen mestaruus on vuodelta 2002 ja nyt edessä oleva pronssitaisto kuudes kahdeksaan edellisvuoteen.

Mitä pidemmälle sarja eteni, sitä vähemmän Pesäkarhuista huokui voittava kulttuuri tai henkinen kovuus.

Pehmeys näkyi lopulta karulla tavalla niin sisällä kuin ulkona. Sisällä ratkaisut olivat ennalta-arvattavan pehmeitä ja ulkona se luovutti Tampereelle kasan juoksuja käsistä. Vaikka Henna Juka ja Milla Lindström ansaitsevat sarjasta puhtaat paperit, avain pelaajista lähes kaikki muut pelasivat selvästi alle tasonsa.

Pahiten petti vuoden pesäpalloilijaksi vuosi sitten valittu Susanne Ojaniemi, jonka käsistä Tampere lypsi sarjan voiton kannalta isoja juoksuja. Ja, kun Ojaniemellä ei kulkenut ulkona, sisäpelikin sakkasi.

– Uskottiin, että Tampere oli kupla, joka puhkeaa, mutta ei se puhjennut. On annettava kunnia heille, he eivät tehneet virheitä räpylässä. Heidän lyönneistään Lähteen kunnari oli ottamaton, mutta muuten juoksut tuli aika tavalla meidän käsien kautta, pelinjohtaja Sami Österlund harmitteli.

Sisäpelissä keskiosumat jäivät tulematta, kun joukkue olisi niitä eniten tarvinnut.

– Yritimme sisäpelissä ihan kaikkea, mutta ei vain auennut. Kyllähän kyse oli ihan keskikepin ongelmista. Ymmärrän, että pelaajatkin tuskastuvat, kun ei vain osu. Harmittaa, että oltiin lampaita, Österlund puhisi.

Joensuun Maila on voittanut Vimpelin Vedon 1–0 (4–0, 1–1) miesten Superpesiksen toisessa välieräottelussa ja johtaa ottelusarjaa 2–0. Seurahistoriansa ensimmäistä loppuottelupaikkaa havitteleva JoMa pääsee kokeilemaan ottelusarjan katkaisemista maanantaina Vimpelissä.

Avausjaksolla JoMan tehotykki oli kolme juoksua lyönyt Aleksi Rautiainen. Tuomas Jussila toi kolme juoksua.

Vimpelin jokeri Janne Mäkelä pääsi purkamaan ajolähtöä toisen jakson viimeisessä vuoroparissa. Mäkelä löi viimeisellä lyönnillään ohi, ja JoMa sai tarvitsemansa kaksi paloa lisää tulostaululle ja päätti pelin.

Lue myös:

Tampere ja Jyväskylä etenivät naisten Superpesiksen loppuotteluihin

Ulkopeli vei Tampereen taas finaaleihin – ”Kyllähän sitä 30 peliä harjoiteltiinkin”

Se, mitä maalivahtipeli on jääkiekossa, sitä lukkaripeli on pesäpallossa. Ilman huipputason lukkaria on lähes mahdotonta pelata mestaruudesta. Tätäkin taustaa vasten Porin ja Tampereen välinen välieräsarja naisten Superpesiksessä oli jo lähtökohtaisesti äärimmäisen mielenkiintoinen taisto.

Olihan vuoden lukkarin titteliä hallussaan pitävä Tampereen Senni Sallinen saamassa vastaansa todellisen lajilegendan. Poriin Minttu Vettenrannan loukkaantumisen vuoksi keikkalukkariksi palkattu Kaisa Salmela on paitsi viisinkertainen Suomen mestari, myös kuusinkertainen vuoden lukkari.

Salmela tosin revittiin välieräsarjaan viiden vuoden tauolta.

Silti moni – Tampereen pelinjohtoa myöten – uskoi Salmelan pystyvän terävällä pelipäällään pahimmassa tapauksessa sekoittamaan Mansen kuvioita merkittävästikin. Niin ei kuitenkaan lopulta käynyt missään vaiheessa, päinvastoin. Salmelasta oli lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kun Salmela lauantain ratkaisevan ottelun toisella jaksolla unohti antaneensa jo yhden väärän ja lipsautti ilmoille toisen linkun päästäen Mansen 1-0-johtoon vapaataipaleella, havahduin lopullisesti todellisuuteen.

Näinhän se pitikin mennä.

Eikä tarkoitus ole miltään osin osoitella sormella Salmelaa.

Enemmänkin kysyä, että miltä naisten Superpesiksen uuden sukupolven lukkarit, etunenässä Senni Sallinen, olisi näyttänyt, jos heikolla fysiikalla operoiva, Kemistä sinne tänne junalla matkusteleva, viiden vuoden tauolta täysin kylmiltään palannut, Salmela olisi tullut dominoimaan naisten Superpesiksen välieräsarjaa hallitsevaa vuoden lukkaria vastaan?

Salmela olisi nolannut koko nuoren lukkarikunnan.

Sallinen hallitsi hermonsa kuitenkin fantastisesti.

Vehkalahdelta kotoisin oleva ja Viinijärvellä pesäpallokasvatuksensa saanut Sallinen oli läpi sarjan Salmelaa parempi lukkari. Se olikin Sallinen, joka pääsi sarjan edetessä toistuvasti sotkemaan Porin pelaamista vaikeilla syötöillään ja kohdilleen pudonneilla taktisilla väärillään.

Etenkin otteluissa kaksi ja kolme Sallinen oli kentän ehdotonta parhaimmistoa – Tampereen todellinen MVP.

Mutta kuten todettu, näin sen pitikin mennä.

Hienosti pienien perään spurttaava Sallinen näytti, mikä merkitys lukkaripelissä on fysiikalla. Sallinen näytti lopulta, miten ammattimainen sarja naisten Superpesis on. Syksyn huippuotteluihin valmistava laadukas fysiikka- ja lajiharjoittelu kestää ympäri vuoden.

Sallinen ei siis ainoastaan johdattanut joukkojaan loppuotteluihin toisena peräkkäisenä vuonna. Sallinen puolusti sekä omaa että koko nuoren lukkarikunnan kunniaa. Päättynyt sarja näytti, etteivät vanhat ketut voi palata kylmiltään kentille nöyryyttämään upealla ammattimaisuudella harrastukseensa suhtautuvia huippulukkareita.

Toisaalta Porin tilanne herätti myös kysymyksen siitä, pitäisikö joukkueilla olla jatkossa riveissään varalukkari.

Yhä useampi joukkue kärsi tänäkin kesänä kovassa otteluruuhkassa pahoista loukkaantumisista, eivätkä lukkaritkaan ole enää turvassa. Jyväskylä menetti avainpelaajistaan loppukaudeksi Iina Valkeejärven, Pori lukkarinsa Minttu Vettenrannan. On päivänselvää, että Pesäkarhut maksoi Vettenrannan loukkaantumisesta järkyttävän kovan hinnan.

Nyt, kun Salmelan kaltainen come back-malli on todettu toimimattomaksi ratkaisuksi, mitä vaihtoehtoja jää?

Kun puhutaan Suomen mestaruuden voittamisesta, kaikki kortit tulisi kääntää. Ainakin jonkin sortin kakkoslukkari voisi olla fiksu investointi mestaruutta kyttääville seuroille.

Lue lisää:

Tampere ja Jyväskylä etenivät naisten Superpesiksen loppuotteluihin

Viimeksi pääsarjatasolla kesällä 1998 esiintynyt Siilinjärven Pesis palaa Superpesikseen lyötyään HP:n karsintaotteluissa voitoin 3-1. HP hävisi ratkaisukohtaamisen sunnuntaina Vallikentällään 0-1 (3-3, 3-15).

Avausjakson ratkaisevan tasoitusjuoksun HP tarjosi harhaheitolla viimeisen vuoroparin tasoittavalla. Toisella jaksolla SiiPen karkumatkan pohjusti tyhjän kentän kunnarillaan Simo Vainikainen, 25. Viimeistään isoveli Samu Vainikaisen, 27, ajolähdön tyhjennys (1+3) kolmannessa vuoroparissa sammutti haminalaisten toivon.

Toisessa karsinnan ottelusarjassa Manse PP tasoitti voitot Alajärven Ankkureita vastaan 2-2:een. Tamperelaiset ottivat kotivoiton 2-0 (4-0, 2-1). Pääsarjapaikka ratkeaa torstaina Alajärvellä.

Miesten Superpesiksen välieräsarjassa Kouvolan Pallonlyöjät ja Sotkamon Jymy ovat tahkonneet yhden juoksun erolla ratkenneita otteluita, jotka ovat kaikki päättyneet vierasvoittoon. Jo kolmas kotiedun ryöstö toteutui kolmannessa kohtaamisessa Kouvolassa Koplan hävittyä 1-2 (0-1, 8-4, 0-1). Paikka loppuotteluihin irtoaa kolmella voitolla, joten joukkueet kohtaavat vielä ainakin tiistaina Sotkamossa.

– Vielä ei tiedä sanoa, miten tästä toivumme. Kovasti kuitenkin yritämme toipua, kommentoi KPL:n savolainen pelinjohtaja Matti Iivarinen.

Sunnuntaina avausjakso ja supervuoropari ratkesivat Jymyn jokerikotiuttaja Roope Korhosen lyömiin juoksuihin. Toisen vuoroparin ratkaisu oli käytännössä KPL:n jokerikotiuttaja Juha Korhosen kolmannen vuoroparin ajolähdön tyhjennys (1+3). Kopparien välistä laakalyönnin maisemiin upottanut Korhonen nosti joukkueensa kahden juoksun johtoon.

– Pojat pelasivat hyvin, myös kakkoskeulamme. Jos olisin itse pelannut hyvin, tulos olisi ollut aivan erilainen, hymähti Jymyn parhaana palkittu Roope Korhonen.

Tuomio närästi Kouvolaa

KPL:n on toipuakseen ainakin saatava märehdittyä mahdollisimman pian avausjaksolla paloksi tuomittu tilanne, jonka hidastus osoitti selkeästi juoksuksi. Jos pelituomari Suvi Kaukovalta olisi käynyt tarkistamassa televisiokuvasta, ehtikö Matti Saukko kotipesään Juha Korhosen lyönnillä, KPL olisi voittanut ottelun 1-0.

Kouvolalaisten närästyksen ymmärtää, koska edellisessä ottelussa Sotkamossa tuomariston saattoi tulkita menneen videoille kotijoukkueen painostuksen takia. Superpesiksessä joukkueille tulee oikeus haastaa tuomarin näkemystä vasta loppuotteluissa.

– Ainakaan tuomareilta ei ole kysytty, olisiko tuomioiden haastomahdollisuus paikallaan jo välierissä, Kaukovalta totesi.

KPL:n palkitut olivat 1+4 juoksua lyönyt Korhonen (5 kärkilyöntiä/10 yritystä) ja lukkari Janne Kivipelto (1/4). Jymystä pääosissa olivat kolmen kotiutuksen Roope Korhonen (3/11) ja tappoheittoja polttolinjalta palautellut Jere Vikström (6/6).

Superpesis-kausi niin miesten kuin naistenkin puolella käynnistyy myös ensi keväänä Espanjan Fuengirolassa. Naisten pelissä kohtaavat Rauman Fera ja Manse PP, ja miehissä yhteen iskevät Seinäjoen Jymyjussit ja Joensuun Maila.

Kyseessä on kolmas vuosi, kun kausi käynnistyy Aurinkorannikolla. Keväällä 2017 Sotkamon Jymy pelasi Imatran Pallo-Veikkojen kanssa, ja viime keväänä IPV kohtasi Vimpelin Vedon.

Naisten puolella Lappeenrannan Pesä Ysit ja Lapuan Virkiä avasivat kauden viime keväänä Espanjassa. Kaksi ottelua houkutteli paikalle yhteensä yli 5000 katsojaa, ja Pesäpalloliitossa iloitaan siitä, että tapahtumalla on imua.

– Kauden avaus Fuengirolassa on suosiollaan osoittanut kahden vuoden aikana ansaitsevansa paikkansa uutena perinteenämme. Naisten ottelun mukaan liittäminen viime vuonna oli arvojemme mukainen ja erittäin toimiva lisä tapahtumaan, markkinointi- ja viestintäjohtaja Jussi Pyysalo sanoo.

Imatran Pallo-Veikot ry jatkaa tapahtuman järjestämistä yhdessä Fuengirolan kaupungin kanssa siitä huolimatta, että IPV ei enää tapahtumassa pelaakaan. Osapuolet solmivat vuonna 2017 monivuotisen sopimuksen.

Lue myös:

Pesäpallovälierien yksi tuomio jäi närästämään Kouvolaa – "Vielä ei tiedä sanoa, miten tästä toivumme"

Hannu Jortikka ihasteli pesäpalloa aurinkorannikolla: "Miksei jalkapalloväki tuo kauden avauspelejään tänne?"

Lähes 3 000 katsojaa todisti pesisavausta Espanjassa – ottelusta tuli tyly pohjalaisjuhla

Lapua juhli Fuengirolan kentällä naisten Superpesis-avauksessa

Superpesikseen nousevan Siilinjärven Pesiksen joukkue halutaan säilyttää pääosin nykyisellään. SiiPen 16 pelaajasta 11 on seuran omia kasvatteja. Kainuulaislähtöistä Kimmo Lukkaria lukuun ottamatta loputkin pelaajista ovat kotoisin Savon alueelta.

Tavoitteena on SiiPen toiminnanjohtaja Marko Heikkisen mukaan pitää joukkueen runko entisellään.

– Kyllä varmasti tavoitteena on pitää tämä runko ja joukkue, mikä on kasattu pääosin seuran omista kasvateista. Joitakin hankintoja tullaan tarkistamaan. Eniten meitä kiinnostavat savolaiset ja omat kasvatit.

Siilinjärven Pesis palaa nyt pääsarjatasolle 20 vuoden tauon jälkeen. Siilinjärveläisille sunnuntai oli muutoinkin historiallisen hieno päivä, sillä SiiPen naisten joukkue nousi Ykköspesikseen.

– Kun hienon joukkueen kanssa toteuttaa unelman, niin kyllähän se mahtavalta tuntuu. Meillä jokaiselle pelipaikalle ja jokaiseen rooliin löytyy erittäin hyvä pelimies. Ensi kesänä pääsemme sitten näyttämään taitojamme, SiiPen lukkari Teemu Kinnunen hehkuttaa.

Budjetti pitää tuplata

SiiPen joukkueen budjetti Ykköspesiksessä on ollut tälle kaudelle noin 140 000 euroa, mikä pitää Heikkisen mukaan arviolta kaksinkertaistaa Superpesiksessä pelattaessa.

Kustannuksia kasvattavat muun muassa pelien ja pelimatkojen lisääntyvä määrä.

– Varmasti tässä tulee taloushaasteita, mutta toisaalta SiiPen talous on ollut vakaa jo pitkän aikaa ja olemme tehneet positiivisia vuosia. Urheilun ulkopuolelta seuran varainhankinnan kulmakivinä ovat iltapäiväkerho ja jäätelökioskitoiminta, Heikkinen kertoo.

"Nuori ja kehittyvä joukkue"

SiiPen joukkue on pelannut yhdessä jo useamman vuoden. Joukkueen pelaajista viisi oli voittamassa SiiPen edellistä SM-mitalia vuonna 2009, jolloin SiiPen B-pojat voittivat SM-hopeaa. Myös tuolloin pelinjohtajana oli Perttu Westersund.

Hänen mukaansa joukkueen sitkeys ja vuosien työ palkittiin.

– Kaikki tekivät omissa rooleissaan mielettömän nousun. Kapteeni Samu Vainikainen oli tällä kaudella leaderi niin pelillisesti kentällä kuin kentän ulkopuolellakin. Pelitilanteissa hän pystyi omilla suorituksillaan ratkaisemaan pelin.

Myös joukkueen ikärakenne on toiminnanjohtaja Marko Heikkisen melko optimaalinen, kun pelaajien keski-ikä on 23,5 vuotta.

– Joukkueessa on suhteellisen nuoria, mutta kuitenkin kokeneita pelaajia. Heillä on mahdollisuus kehittyä edelleen paljon, Westersund puolestaan arvioi.

Sekä Westersund että lukkari Teemu Kinnunen uskovat, että joukkue on myös tarpeeksi hyvä myös säilyttämään paikkansa Superpesiksessä.

– Kyllähän se vaatii paljon töitä koko pitkän talven, että Superissa myös pysytään. Meillä on nuori ja edelleen kehittyvä joukkue. Uskon, että kovalla työllä pystytään pysymään Superissa, Kinnunen painottaa.

SiiPen Superpesikseen noussut joukkue:

Otto Hoffren (s. 1993, Kasvattajaseura: SiiPe)

Juho Keinänen (1999, SiiPe)

Teemu Kinnunen (1992, SiiPe)

Oskari Koskelo (1990, SiiPe)

Sebastian Lahti (2001, SiiPe)

Kimmo Lukkari (1987, Kajaanin Pallo-Kerho)

Sampo Lähdesmäki (1992, SiiPe)

Eemeli Paldanius (1997, SiiPe)

Ville Pietinen (1993, Puurtilan Kisa-Pojat, Varkaus)

Eino Puustinen (1996, SiiPe)

Aatu Roivainen (2001, SiiPe)

Roope Räisänen (1996, Puurtilan Kisa-Pojat, Varkaus)

Santeri Räisänen (2000, Puurtilan Kisa-Pojat, Varkaus)

Toni Toivanen (1992, Puijon Pesisjuniorit)

Samu Vainikainen (1991, SiiPe)

Simo Vainikainen (1992, SiiPe)

1. pelinjohtaja: Perttu Westersund

2. pelinjohtaja: Tommi Luostarinen

Valmentaja: Sami Varis

Valmentaja: Tapio Korhonen

Huoltaja: Jarno Andronoff

Huoltaja: Lauri Kuosmanen

Joukkueenjohtaja: Kari Kinnunen

Manageri: Rauno Tuomainen

Joensuun Maila jyräsi seurahistoriansa ensimmäistä kertaa miesten Superpesiksen loppuotteluihin. JoMa päihitti välieräsarjassa Vimpelin Vedon suoraan voitoin 3-0.

ViVe jäi loppuotteluiden ulkopuolelle edellisen kerran vuonna 2009.

JoMa ratkaisi voiton supervuoroparissa, kun Henri Litmanen löi kunnarin ykköstilanteessa. JoMa voitti ottelun 2-1 (1-0, 2-3, 2-1). Kuutena edellisenä vuonna JoMa hävisi välieräsarjan.

Loppuotteluissa joensuulaisjoukkue kohtaa Sotkamon Jymyn tai Kouvolan Pallonlyöjät, joiden sarja on tilanteessa 2-1 Sotkamolle..

Viisi edellistä kautta SM-pronssiin päättänyt Joensuun Maila ylsi historiansa ensi kerran miesten Superpesiksen loppuotteluihin. Kauden suursuosikki Vimpelin Veto nöyrtyi välierissä JoMalle voitoin 0-3 hävittyään ratkaisukohtaamisen kotikentällään 1-2 (0-1, 3-2, 1-2).

JoMan voiton takasi ykköstilanteessa kakkosjatkeelta läpi lyönyt Henri Litmanen, jonka 1+1 juoksua tuottanut sivallus nosti joukkueen supervuoroparin tasoittavalla voittoon.

- Monta vuotta on tästä taisteltu. Ei voisi paremmalta tuntua. Olen koko ottelusarjan kytännyt paikkaa lyödä tuollaista lyöntiä, Litmanen, 27, hehkutti.

- Ulkopelissä menimme aika lailla tasavauhtia, mutta JoMa oli kaksi ensimmäistä peliä sisäpelin varmuudessa parempi, kiteytti Vedon pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki.

Juha Puhtimäki löi avausjakson voittojuoksun yllätysottona ykköskolmostilanteessa. Juoksu syntyi pallon vain sipaistua Vedon polttaja Severi Lassilan räpylää. Paljon tuloksettomia näpäyksiä viljelleellä Vedolla oli taukoon mennessä kaksi kolmostilannetta, mikä oli paljon joukkueen käsittämätön viiden kärkilyönnin määrä huomioiden.

Toisella jaksolla JoMa kiusasi kotijoukkuetta pitkään Puhtimäen toisen vuoroparin tasoituskotiutuksella, kunnes Arttu Ruuska iski kahden palon tilanteessa kolmannessa vuoroparissa kunnarin ja tavallisen juoksun.

Hyvä mahdollisuus valmistautua loppuotteluihin

Veto kävi supervuoroparissa johdossa Janne Mäkelän kotiutuksella ennen Litmasen läpilyöntiä.

- Jo viime vuonna koin, että olisi aikamme mennä tämän tason yli. Olen todella onnellinen, että nyt kävi näin. Kolmella suoralla voitolla saamme vielä mahdollisuuden valmistautua hyvin loppuotteluihin, korosti JoMan viuhkamies Petri Pennanen.

Vedon palkitut olivat varoituksen suunsoitosta ottanut kärkietenijä Teemu Isoketo (5 kärkilyöntiä/6 yritystä) ja kakkosvahti Arttu Ruuska (5/6). JoMan muita sankareita olivat kaksi juoksua lyönyt ja tuonut Puhtimäki (5/9) ja Mikko Kemppainen (4/7).

Loppuottelut alkavat sunnuntaina joko Joensuussa tai Kouvolassa. Loppuotteluissa JoMa kohtaa Sotkamon Jymyn tai Kouvolan Pallonlyöjät, joiden sarja on tilanteessa 2-1.