Pyyhe pallopojilta, molempien käsivarsien pyyhkäisy, hiusten sukiminen, hikisen paidan nykiminen olkapäistä sopivaan kohtaan, tietty määrä pomputteluja. Ehkä vähän lisää pomputteluja. Jos joku hihkaisee katsomossa, vähän lisää pomputteluja ja uudet sukimiset ja nykimiset. Vihdoin ja viimein Rafael Nadal on valmis syöttämään seuraavan pisteen.
Ääritapauksissa esimerkiksi Nadalin ja Novak Djokovicin neuroottisten syöttörituaalien seuraaminen on ollut vuosien varrella sangen puuduttavaa, ja niihin on mennyt tolkuttomasti aikaa, jopa minuutti pisteiden välissä.
Ylimääräistä ajantuhlaamista pyritään laittamaan kuriin nyt myös grand slam -turnauksen pääsarjassa. Maanantaina alkavassa US Openissa on käytössä ensimmäistä kertaa 25 sekunnin syöttökello, joka nopeuttaa pelejä ja kitkee ajanpeluun.
Homma toimii niin, että kun tuomari on ilmoittanut pistetilanteen, pelaajalla on 25 sekuntia aikaa aloittaa syöttöliike seuraavaa pistettä varten. Mikäli kellon tahdissa ei pysy, ensimmäisestä virheestä seuraa varoitus. Toisesta virheestä pelaaja menettää ykkössyöttönsä, ja näin tapahtuu jokaisella seuraavistakin mahdollisista myöhästymisistä. Syötön vastaanottajan täytyy pystyä mukautumaan syöttäjän tahtiin.
Kelloa hallinnoivalla tuomarilla on mahdollisuus tehdä poikkeuksia esimerkiksi pitkän palloa jälkeen pitkäksi venyneessä ottelussa, erityisen kuumissa olosuhteissa tai katsojien häiritessä pelaajia.
Syöttökelloa on testattu viime vuonna esimerkiksi US Openin karsinnoissa, junioripeleissä ja tänä vuonna Yhdysvaltojen kovien kenttien kiertueella. Se on saanut pääosin positiivisen vastaanoton.
Kellon on huomattu nopeuttavan ajoittain todella pitkiksi venyviä otteluita merkittävästi, ja esimerkiksi paluun pitkän tauon jälkeen kentille tehnyt skotti Andy Murray arvioi Washingtonin turnauksessa Yhdysvaltojen Mackenzie McDonaldia vastaan käydyn kaksi tuntia ja 37 minuuttia kestäneen kamppailun olleen ainakin 20 minuuttia tavallista lyhyempi kellon ansiosta.
Kun viiden erän turnauksissa pelit voivat venyä neljän tai viidenkin tunnin mittaan, syöttökellon merkityksen ajansäästössä toivotaan kertautuvan. Alla olevalla videolla naisten huippupelaajat kertovat syöttökellosta omalla humoristisella tavallaan.
Totuttelua uuteen
Kello ei raksuta pelkästään syöttöjen aikaan. Viisari värähtää ensimmäisen kerran, kun pelaajat kävelevät kentälle ja heillä on aikaa minuutti siirtyä omilta paikoilta kolikonheittoon. Kello laskee ajan myös viiden minuutin lämmittelylle sekä minuutin lämmittelyn ja ottelun alkamisen välille.
Pelien välissä kello laskee 30 sekunnin ajan, puolenvaihtojen aikaan tutun minuutin ja 30 sekuntia ja erien välissä kaksi minuuttia. Se myös näyttää kolmen minuutin ajan, jos pelaaja tarvitsee lääkinnällistä apua pelin aikana.

Kellon käyttö on vaatinut huippupelaajilta alussa totuttelua, mutta yleisesti peukalot ovat kääntyneet uudistukselle ylöspäin.
– Pelin alussa tuijottelin sitä vähän väliä, ja olin hieman stressaantunut siitä, käytänkö liikaa aikaa. Loppua kohden en kuitenkaan enää ajatellut koko asiaa, belgialaistähti David Goffin kertasi.
– Kun tajusin, että kaikki menee hyvin ja syötän aina noin 20 sekunnissa, se rauhoitti minua, saksalainen Andrea Petkovic totesi.
Palloa ahkerasti ennen syöttöä pomputteleva Djokovic sanoi Torontossa tuntevansa, että hänellä on kellon ansiosta jopa enemmän aikaa.
– En kokenut, että se vaikuttaisi minuun mitenkään negatiivisesti. Päinvastoin tuntuu, että nyt on enemmän aikaa, sillä kello alkaa käydä vasta kun tuomari sanoo pistetilanteen. Joskus siihen voi mennä montakin sekuntia, jos piste on ollut hyvä ja yleisö innostuu.
Varoituksia urallaan hidastelusta saanut isokokoinen syöttötykki John Isner on kokenut, että kellon avulla hän voi helposti tarkistaa, milloin kiirehtiä ja milloin ottaa rennommin. Juuri isokokoisia ja raskastekoisia pelaajia kello saattaakin verottaa eniten, sillä aikaa minkäänlaiseen ylimääräiseen huilailuun ei jää.
Kritiikkiäkin on kuultu
Soraääniäkin on kuulunut. San Josen turnauksessa uransa rumimman tappion 0–6, 1–6 britti Johanna Kontalle kärsinyt Serena Williams puhisi, että kello sekoittaa pelin rytmiä.
– Vihaan sitä, sillä koska syötän paljon nopeammin kuin kello, tuntuu siltä että pitäisi pelata hitaammin, vaikka siitä ei olekaan kyse. Pitää vain yrittää olla ajattelematta sitä.
Myöskään rituaaleistaan tunnettu Nadal ei ole lämmennyt asialle.
– En usko, että se on kiertueen tulevaisuutta ajatellen kovin hyvä asia. Henkilökohtaisesti en ole huolissani, sillä en halua pelata enää kymmentä vuotta. Voin helposti mukautua siihen, Nadal tuumi viime vuonna ATP-finaalien aikaan Lontoossa.
Kiertueen nelinpelejä lyhennettiin vuosikymmen sitten muuttamalla kolmas erä niin sanotuksi superkatkaisupeliksi, joka pelataan kymmeneen pisteeseen. Syöttökellon vastustajat kokevat, että tenniksen luontaisesta draamasta putoaa jotain pois, jos peliä ryhdytään manipuloimaan liikaa erilaisilla säännöillä.
– Se voi olla hyvä faneille, jos he haluavat nähdä enemmän pisteitä ja nopeampia pisteitä. En tiedä, onko se niin hyvä asia pelaajille. Itselleni muutos ei tule olemaan helppo, sillä olosuhteet voivat olla kuumat ja nyt ei ole niin paljoa aikaa miettiä esimerkiksi sitä, mihin seuraavan syöttöni sijoitan, Japanin ykköstähti Kei Nishikori pohdiskeli.
Kellon sijoittaminen on myös puhututtanut. Pelaajat eivät haluaisi, että kello on suoraan vastaanottajan takana, sillä siinä liikkuvat numerot voivat häiritä keskittymistä.

Jatkokäyttö kokemusten mukaan
ATP:n kilpailutoiminnan varapresidentti Gayle Bradshaw on muistuttanut, että kyseessä ei periaatteessa ole uusi sääntö, vaan kello tuo käytetyn ajan nyt näkyväksi kaikille pelkän tuomarituolin sijaan. Itsenäisinä yksikköinään erillään ATP-kiertueesta toimivat grand slam -turnaukset ovat vaatineet 20 sekunnin kelloa, mutta ainakin New Yorkissa käytössä on 25 sekunnin kello.
– Aiemmin pelaajien ikään kuin odotettiin itse laskevan päässään 25 sekuntiin, ja jos et pysynyt laskuissa, sait varoituksen, Andy Murray totesi Washingtonissa.
Bradshaw'n mukaan pelien nopeuttamista ovat toivoneet niin katsojat kuin pelaajatkin. Hän uskoo myös, että enemmän aikaa pisteiden välissä käyttävät pelaajat, kuten Nadal ja Djokovic, tottuvat uuteen systeemiin.
– Molemmat sopeutuvat siihen kyllä. Uskon, että esimerkiksi "Rafalle" siitä on vain etua, kun muut jätkät rasittuvat hänen lyöntejään jahdatessa.
Totuuden nimissä kaikille näkyvä kello myös madaltaa kynnyksen puuttua aikakikkailuun, sillä vaikka tuomarilla on ollut oikeus varoittaa pelaajia aiemmin aikarajojen ylittämisestä, etenkin huippupelaajien kohdalla sitä on tapahtunut aniharvoin. Tasapuolisuus lisääntyy – ainakin jos tuomareilla on kanttia varoittaa pelaajia nimestä riippumatta.
Nuori kanadalaistähti Denis Shapovalov kritisoi Nishikorille kärsimänsä tappion jälkeen, että tuomarilla on edelleen liikaa valtaa antaa nimekkäille pelaajille ylimääräisiä sekunteja, eivätkä samat säännöt koske kaikkia.
Kellon käytöstä tulevaisuudessa ei ole tehty vielä päätöksiä, eikä se ole New Yorkin turnauksen jälkeen loppuvuonna käytössä. Jos kokemukset ovat hyviä, sitä harkitaan pysyväksi ratkaisuksi ensi vuoden kiertueelle.
Tennis ei ole pelinnopeutushalujensa kanssa yksin. Myös baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa on tehty sääntömuutoksia, joilla tapahtumasta on tehty jouhevampi.
Suomessa esimerkiksi pesäpallossa on jo pitkään pohdittu, miten iltahämärään venyviä pelejä voisi nopeuttaa sääntömuutoksilla.
Voisiko esimerkiksi lukkarin heittelyä laittaa kireämmin kuriin tuomarin näkemyksen sijaan kellolla, vai olisiko se liian keinotekoista puuttumista pelin luonteeseen?
Lue myös:
Milloin tämä asetelma oikein muuttuu? – Djokovic, Nadal ja Federer suosikkeina US Openiin
Kanadalaispelaaja teki ihmeellistä tennishistoriaa – "kalenterivuoden lucky loser Grand Slam"