KPL voitti kauden seitsemännenkin ottelunsa lyötyään Vedon näyttävästi 2-0 (6-1, 4-2).
- Koplaa voi tästä päivästä lähtien pitää varteenotettavana mestariehdokkaana, vaikka pelasimmekin heikosti, kiteytti Vedon pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki.
Isäntien avausjakson kuudesta juoksusta ei löytynyt kahden kotiutuksen tai kahden tuodun juoksun pelaajaa.
- Se kertoo, että pelimme pyöri huonosti. Emme ole laskeneet, että yhdeksikköä hihassaan kantavan tarvitsisi kotiuttaa, virnisti KPL:n viuhkamies Eero Pitkänen.
Toisen jakson täyden pistepotin isännille pelasti kolmannessa vuoroparissa viimeisenä lyöjänä toisellaan ykkösrajan puhkaissut Teemu Nurmio. Lyönti tuotti kaksi juoksua tilanteeseen 4-0.
Koplan palkitut olivat vihdoin voiton Vedosta kuitannut alajärveläislukkari Janne Kivipelto (4 kärkilyöntiä/8 yritystä) ja jokerina kaksi juoksua sekä lyönyt että tuonut Nurmio (4/5).
Vedosta vireessä olivat vain yhtä juoksua etenijänä tuulettanut Henri Puputti (7/9) ja kakkospolttaja Severi Lassila (5/6).
Törmänen pelasti pisteet PattUlle
Pattijoen Urheilijat ja Imatran Pallo-Veikot väänsivät voitosta kotiutuskisaan asti, kunnes raahelaiset osoittautuivat vahvemmiksi lukemin 2-1 (3-2, 0-3, 1-1, 3-2).
Isäntien pelastaja oli Jari Törmänen lyötyään avausjakson voittojuoksun viimeisen vuoroparin tasoittavalla ja supervuoroparin tasoitusjuoksun. Molemmissa etenijänä oli Paavo Pelto. Törmänen vastasi myös kotiutuskisan ratkaisusta, kun hän kotiutti tasoittavalla isäntien viimeisenä lyöjänä Ville Majavan.
IPV naarasi Rännäriltä pisteen toisen jakson voitolla Lauri Rönkön yhdellä ja kunnaristi (1+1) Juhani Myyryläisen kahdella juoksulla.
PattUn terävimmät olivat kolme juoksua tuonut polttaja Pelto (9/11) ja kahden kotiutuksen polttaja Törmänen (4/6).
IPV:stä erottuivat ykkösvahti Myyryläinen (5/6) ja kolmesti jokerina kotiuttanut Rönkkö (6/10).
Rytkönen tuuletti ex-seuransa kaatoa
Kankaanpään Maila varmisti, että KPL jäi ainoaksi tappiottomaksi joukkueeksi, kun satakuntalaiset löivät Sotkamon Jymyn 2-1 (4-3, 1-4, 0-0, 2-1).
Avausjaksolla kainuulaisilta ei löytynyt enää vastausta ex-jymyläisen Joni Rytkösen viimeisen vuoroparin tyhjän kentän kunnariin ja Mikael Sillanpään kotiuttamana tuomaan tuplajuoksuun.
Toisella jaksolla jokeri Roope Korhosen kolme kotiutusta olivat KaMalle liikaa.
Juoksuttoman supervuoroparin jälkeen KaMa tarvitsi kotiutuskisan tasoittavalla vain kahden ensimmäisen yrittäjänsä kotiutuksen, kun Sami Joukainen ja Jukka Lankinen juoksuttivat kotipesän turvaan Rytkösen ja Topias Liljan.
KaMan sankarit olivat täyden tusinan kärkilyöntejä kirjauttanut kolmosvahti Rytkönen (12/14) ja ykkösvahti Jouni Itävalo (8/12).
Jymyn pelastivat pisteettömältä suoritukselta viiden kotiutuksen Roope Korhonen (10/16) ja lukkari Toni Kohonen (6/8).
Kettunen varmisti täyden pistepotin
Joensuun Maila aiheutti Kempeleen Kirille kolmannen peräkkäisen pisteettömän ottelun lyödessään Mehtimäellään vieraansa 2-0 (5-4, 5-0)
Kirin Aki Hanhelan avausjakson neljännen vuoroparin kunnarilyönti (1+1) laittoi JoMan tiukkaan paikkaan, mutta Aleksi Rautiaisen ja Konsta Kettusen onnistuneet kotiutukset nostivat isännät jaksovoittoon.
Toisella jaksolla kaksi juoksua lyönyt Rautiainen ja kolmesti kotiuttanut Niemi hyydyttivät Kirin toiveet.
JoMan luottomiehet olivat viiden kotiutuksen jokeri Rautiainen (5/9) ja kakkosvahti Kettunen (3/4).
Kiristä erottuivat sieppari Hanhela (4/9) ja yhden juoksun lyönyt Jarmo Viittanen (4/6).
Ilmajoki paha paikka vierailla
Koskenkorvan Urheilijat jätti neljännen kerran peräkkäin vieraansa pisteettä, kun Ilmajoella nähtiin tällä kertaa kotivoitto Kiteen Pallosta 2-0 (9-2, 5-3).
Juuso Keski-Koukkari ja Janne Leppälä iskivät avausjaksolla 1+2 juoksua mieheen.
Toisella jaksolla kolme Juho Toivolan kotiutusta ja kolme Veli-Pekka Yli-Hirvelän tuomaa juoksua loivat pohjan KiPan kesyttämiselle.
Kossun ahkerimmat olivat kahden kotiutuksen jokeri Jere Dahlström (6/9) ja jokerina 1+3 juoksua paukuttanut Keski-Koukkari (6/6).
KiPan yritteliäimmät olivat lukkari Joni Tervo (5/7) ja kaksi juoksua lyönyt ykkösvahti Sami Partanen (3/8).
Kouvolan Pallonlyöjät ovat aloittaneet miesten Superpesiksessä runkosarjan äärimmäisen vahvasti. Joukkue majailee seitsemän pelin jälkeen sarjataulukon kärjessä seitsemällä voitolla. Sunnuntaina joukkue onnistui kaatamaan kotikentällään hallitsevan Suomen mestarin Vimpelin Vedon. Tulostakin merkittävämpää on se, miltä peli näytti.
KPL oli nimittäin sunnuntaina Vimpeliä rutkasti parempi. Toki täytyy muistaa, että Vimpeli on kärsinyt loukkaantumisista. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että kouvolalaisten peli oli hyvin valmista. Varsinkin ulkopelissä joukkue pystyi nollaamaan Vedon ykköskärjen. Suuri ansio tästä menee Alajärveltä Kouvolaan siirtyneelle lukkari Janne Kivipellolle, jonka tolppa pysyi laudalla loistavasti. Myös joukkueen muu ilme oli hyvin sitoutunut. Kuvaavaa KPL:n pelaamiselle oli, että esimerkiksi omapäistä Toni Laaksoa ei ole aina tunnettu joukkueen eteen pelaavana pelaajana. Nyt Laakso pelasi läpi ottelun juuri kuin joukkueen etu vaati.
Joukkueen alkukauden ruumiillistuma on ollut seuran oma kasvatti 18-vuotias Valtteri Luoma, jonka pelinjohtaja Eero Pitkänen on istuttanut vaativalle ykkösvahdin tontille. Luoma onkin ollut pelistä toiseen vastustajien pommituksen kohteena ja selviytynyt erinomaisesti. Nuoren miehen suurin vahvuus on ällistyttävän hyvä heittokäsi, joka on ainakin alkukaudesta yllättänyt vastustajat. Käsi on mahdollistanut sen, ettei nuorukaisen ole tarvinnut ennakoida tai pelata itseään ulos tilanteista, vaan Luoma pystyy reagoimaan vasta lyöntiin.
Joukkueelta löytyy nykyvireessäänkin vielä yksi ässä hihasta. Lyöjäjokeri Juha Korhonen on nakuttanut seitsemässä pelissä 15 juoksua. Korhonen ei ole ollut huono, muttei mies ole saavuttanut vielä lähellekään kaikkea potentiaaliaan. Vasurilyöjän lyöntien laatu ei ole ollut vielä lähelläkään aiempien vuosien tai hallikauden tasoa. Huippunopeat Teemu Nurmio ja Tommi Mäentausta ovat omalla nopeudellaan kääntäneet monta tiukkaa tilannetta juoksuksi.
Varmaa on, että kelien lämmetessä tulee Korhosenkin panos kasvamaan todella paljon.
Tämän kauden KPL on pelinjohtaja Pitkäsen monivuotisen valmennusprojektin tulosvuosi.
Kokenut kehäkettu on uhonnut siirtyvänsä kauden jälkeen pois Superpesisjoukkueen viuhkan varresta. Paljon jo urallaan nähneeltä pelinjohtajalta puuttuu vielä uran kruunaava Suomen mestaruus. Kopla onkin osoittanut, etteivät puheet mestaruudesta ole seuralle enää pelkkiä korulauseita, vaan myös vastinetta koville tavoitteille löytyy. Varsinkin kimmoisalla kotikentällään se on äärimmäisen inhottava vastustaja. Kärkijoukkueista KPL:n peli lepää kenties eniten pompun varassa. Näin ollen runkosarjan merkitys kotiedun myötä on sille äärettömän suuri.
Seura on voittanut historiassaan viisi kertaa Suomen mestaruuden. Edellinen kultamitali on vuodelta 1976. Tänä vuonna sillä on realistisesti mahdollista katkaista 41 vuoden odotus.
Myyryläinen sai pallon päähänsä, ja häntä hoidettiin kentällä varsin pitkään. Lopulta hänet vietiin ambulanssilla hoitoon. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uutisvuoksi-lehti.
Myyryläinen selvinnee tilanteesta liki säikähdyksellä.
- Myyryläinen soitti sairaalasta ja sanoi olevansa tolpillaan. Hän joko jää sairaalaan tarkkailuun yöksi tai saattaa päästä jo kotiinkin. Myyryläisen kultakypärä meni rikki. Pallo tuli maan kautta todella kovana alaviistosta otsalohkoon osittain päähän ja osittain kypärään, kertoi IPV:n urheilutoimenjohtaja Jani Valkeapää tiistai-iltana STT:lle.
Kainuulaisille kyseessä oli kauden neljäs kotiottelu ja niiden neljäs pelipaikkakunta. Jymy on kierrättänyt kotiotteluitaan Hiukan stadionin lisäksi Fuengirolassa, Tampereella ja nyt Helsingissä.
- KPL oli tehnyt kotiläksynsä viime kaudesta. Pääsimme kuitenkin jaksojen alussa kuskin paikalle, ja se helpottaa pelaamista Töölön kentällä, kommentoi Jymyn pelinjohtaja Mikko Kuosmanen.
Jymyn lyöntipeli oli avausjaksolla luokkaa Koplaa vahvempaa. Kainuulaisten jaksovoiton takasi kolmella eri kotiutuslyönnillä kolme juoksua takonut jokeri Roope Korhonen.
Korhonen joutui toisella jaksolla lyömään neljästä jokerivuorostaan kolmesti vaihtotilanteessa, mutta iski silti samat kolme kotiutusta.
Jymyn palkitut olivat kaikki kuusi kotiutuspaikkaansa hyödyntänyt Korhonen (9 kärkilyöntiä / 11 yritystä) ja neljä juoksua tuonut ykköskärki Jere Vikström (3/5).
Koplasta onnistuivat koppariksi komennettu Teemu Nurmio (5/6) ja jokerina vaihdellut ja kertaalleen kotiuttanut Toni Laakso (5/8).
Veto palasi voittokantaan
Vimpelin Veto palasi sunnuntain tappiollisen Kouvolan matkan jälkeen voittokantaan lyömällä Saarikentällään Koskenkorvan Urheilijat 2-0 (2-0, 7-6).
Veto jätti vieraansa avausjaksolla yhteen kolmostilanteeseen ottaen jaksovoiton Janne Heimosen ja Janne Mäkelän kotiutuksilla.
Toinen jakso karkasi vieraiden käsistä jo alkuunsa parilla harhaheitolla tarjotulla juoksulla, joiden jatkeeksi Veto takoi kahteen ensimmäiseen vuoropariin johtolukemat 7-0.
ViVen sankarit olivat polttaja Severi Lassila (2/8) ja kolmesti kotiuttanut jokeri Mäkelä (3/6).
Ilmajokisista onnistuivat pelin tiukaksi kolmella juoksullaan (1+2) laittanut Antti Kuusisto (7/10) ja yhden juoksun lyönyt koppari Juho Toivola (2/4).
Meriläinen vapautti Kirin kipsistään
Kempeleen Kiri oikaisi kurssiaan kolmen pisteettömän ottelun jälkeen ottamalla Kankaanpään Mailan kustannuksella kauden toisen voittonsa lukemin 1-0 (2-2, 4-1).
Avausjaksolla kaksi Sami Joukaisen kotiutusta eivät riittäneet KaMalle, kun isännistä Aki Hanhela ja Ossi Meriläinen löivät juoksun mieheen.
Toisella jaksolla toissa kauden lyöjäkuningas Meriläinen vauhditti matkaa kahden pisteen kotivoittoon kahdella lisäkotiutuksella.
Kirin luottomiehet olivat ykkösvahti ja vaihtaja Onni Määttä (7/9) sekä jokeri Meriläinen (4/10).
KaMan onnistujat olivat kolmosvahti Joni Rytkönen (7/9) ja lukkari Ville-Veikko Olli (2/4).
Jusseille täydet pisteet PattUlta
Seinäjoen Jymy-Jussit otti kauden toisen kolmen pisteen voittonsa lyömällä Pattijoen Urheilijat 2-0 (4-3, 5-1).
Jussit käänsi avausjakson nimiinsä vasta viimeisessä vuoroparissa, kun Ville Viita, Jukka-Pekka Vainionpää ja Markus Hallasuo löivät kolme juoksua peräkkäisistä kolmostilanteista.
Toisella jaksolla isäntien viiteen juoksuun löytyi kaikkiin eri kotiuttaja.
Jussien tehomiehet olivat yhden juoksun lyönyt vaihtaja Ville Hotakainen (6/7) ja ykkösvahti Toni Marjamäki (4/5).
Raahelaisten terävimmät olivat kaksi juoksua lyönyt Markus Lehtiniemi (4/8) ja polttaja Paavo Pelto (5/8).
Imatralla huoli kääntyi tuplailoksi
Imatran Pallo-Veikot ja Alajärven Ankkurit väänsivät yli kolmen tunnin pelin, jonka kotijoukkue voitti kotiutuskisan myötä 2-1 (2-7, 6-4, 4-4, 2-0).
Pelihommat Ukonniemessä kestivät aika tarkkaan kolme tuntia, mutta ottelu venyi ylimääräisen 20-minuuttisen verran IPV:n ykkösvahti Juhani Myyryläisen saatua pallon lyönnistä kypäräänsä. Myyryläinen kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, mutta hän selvinnee tilanteesta liki säikähdyksellä.
- Myyryläinen soitti sairaalasta ja sanoi olevansa tolpillaan. Hän joko jää sairaalaan tarkkailuun yöksi tai saattaa päästä jo kotiinkin. Myyryläisen kultakypärä meni rikki. Pallo tuli maan kautta todella kovana alaviistosta otsalohkoon osittain päähän ja osittain kypärään, kertoi IPV:n urheilutoimenjohtaja Jani Valkeapää tiistai-iltana.
Myyryläisen paikan ulkokentältä otti Superpesiksen debyyttiottelussaan 16-vuotias juvalaiskasvatti Konsta Kurikka.
AA karkasi avausjaksolla matkoihinsa saman tien kolme juoksua lyöneen Aki Oravan kunnari-iskulla ja perään tuomalla tuplajuoksulla.
Toisen jakson käänsi kotijoukkueelle toisen vuoroparin ajolähdön tyhjennyksellään (1+3) kärkietenijä Lauri Kaartokallio.
Supervuoroparin sankari oli vieraiden Juha Katajisto, jonka lyömät kolme juoksua nostivat Ankkurit tasoittavalla neljän juoksun tappiotilanteesta kotiutuskisaan. Sen ainoat juoksut löivät IPV:n Miikka Matikka ja Mikko Kosonen.
IPV:n luottomiehet olivat polttaja Kaartokallio (8/10) ja kolme juoksua lyönyt jokeri Lauri Rönkkö (6/11).
Ankkureista onnistuivat viidesti kotiuttanut jokeri Sami Mikkolanaho (6/8) ja kolme juoksua tuonutkin ykkösvahti Orava (13/15).
Kotijoukkue antautui Pihkalassaan kahden tunnin ja 40 minuutin taistelun jälkeen 1-2 (3-0, 1-2, 0-0, 2-3).
- Kannaltamme oli ruman näköinen vapaa lyönti, joka käänsi pelin. Olisi pitänyt saada sisällä paremmin tehoja aikaiseksi, kommentoi Tahkon pelinjohtaja Sami Sirviö.
Avausjakson voittojuoksun löi Kimmo Carlson. Teemu Nikkasen ja Jere Harjuvaaran Tahkon toisen sisävuoron kotiutusten jälkeen JoMa ei löytänyt kirivaihdetta.
Tahko oli toisella jaksolla kahden palon päässä mitalisuosikin nollaamisesta, kun JoMan Jonne Kemppainen kiskaisi laittoman jälkeen etutilanteessa kakkospesän päältä kahden juoksun läpilyönnin (1+1).
Juoksuttoman supervuoroparin jälkeen kotiutuskisa ratkesi toisella kierroksellaan Aleksi Rautiaisen ja Tuomas Jussilan lyömiin juoksuihin.
Tahkon palkitut olivat lukkari Juha Puhtimäki (5 kärkilyöntiä/7 yritystä) ja polttaja Roni Wahl (7/11).
JoMan sankarit olivat koppari Jonne Kemppainen (7/9) ja kärkilyöntitilaston ykkösnimi Jussila (6/10).
Kesän kahdesta ensimmäisen eli Liitto-Lehdistön pelinjohtajat nimettiin alkuviikosta. Valinnat olivat hyvin odotetut. Liiton peliä kotikentällään johtaa Lapuan Jukka Liikala. Lehdistön valitsija Minna Kallasvuo nimesi puolestaan oman joukkueensa viuhkaan Porin pelinjohtaja Sami Österlundin.
Pesäpalloliitto elvytti perinteisen arvo-ottelun vuonna 2012. Nyt ottelu pelataan neljättä kertaa ja ottelun jatkoa harkitaan tämän vuoden jälkeen vakaasti.
Pesäpalloliitossa tehdään parasta aikaa tutkimustyötä, jonka pohjalta mietitään, kuinka naispelaajien uraa saisi pidennettyä. Yhtenä ehdotuksena on esitetty, että pelaajille tarjottaisiin kesällä kesätauko, jonka aikana ei yhteistapahtumia joukkueilla saisi olla. Tämä vaatii, että kalenteria tulisi helpottaa eikä tällöin Liitto-Lehdistö mahtuisi enää ohjelmaan.
Viime vuosina pelaajat ja seurat ovat kritisoineet peliä voimakkaasti, eikä peli ole nauttinut edes valittujen näkökulmasta kovinkaan merkittävää arvostusta. Eniten keskustelua on aiheuttanut ottelun ajankohta, jolle ei löydy kalenterista järkevää paikkaa.
Tänä vuonna päivä on täysin älytön, sillä seuraavana päivänä pelataan vielä kaksi merkityksellistä peliä (Kirittäret-Kajaani, SMJ-Manse). Koska joukkueiden valintapa on, että pelaajat valitaan vuorotellen, ovat pelaajat kritisoineet sitä, että heidät laitetaan pelaamaan keskellä kautta omia seurakavereitaan vastaan. Myös loukkaantumisriskiä on turha vähätellä, sillä pohjalla on kesäkuussa tiukka pelikuorma.
Aiheellisesti on herätetty myös kysymys siitä, ketä kaksi arvo-ottelua samana vuonna palvelee, kun Itä-Lännen merkitys lajissa on erittäin vahva. Pesäpalloliitto perustelee pelin tarvetta sillä, että ottelu antaa olosuhteiltaan pienemmille seuroille mahdollisuuden järjestää arvo-otteluita. Tämä puolestaan antaa seuroille mahdollisuuden vaatia kunnilta tai kaupungeilta parempia olosuhteita arvo-ottelustatuksen perusteella.
Pelillisesti naisten Superpesis jatkuu ilman suurempia yllätyksiä. Kauden ensimmäisen El Satakunnico (Pesäkarhut-Lukko) kääntyi viimehetkillä Porin Pesäkarhuille. Ratkaisijaksi nousi porilaisten kapteeni Susanna Puisto, joka sai ottelun alussa pallon heitolla suuhunsa, mutta taisteli pelin loppuun ja ratkaisi ottelun supervuorossa hammas katkenneena. Myös Pesäkarhujen lukkari Minttu Vettenranta pelasi hienon peli, ja häntä suitsutettiinkin ottelun hahmona.
Kirittäret paransi tukalaa alkukauttaan kahdella voitolla. Seurajohtaja Petri Kaijansinkko tuli herättelemään joukkuetta kaarelle kakkospelinjohtajaksi, ja kokenut kettu toikin rauhallisuutta joukkueen peliin, kun hallitseva mestari kaatoi Lappeenrannan ja Kempeleen. Tarinan mukaan eräs toinen pelinjohtaja puolestaan yritti herätellä joukkuettaan lausumalla ennen peliä pelipalaverissa itserustaamiaan runoja.
- Pääsimme ulkopelissä tasolle, jolle pitäisikin päästä. En olisi ennen peliä uskonut, että pidämme sarjan kärkijoukkueen seitsemässä kolmostilanteessa, hykerteli KaMan pelinjohtaja Mika Peltonen.
KaMa kävi avausjaksolla johdossa Sami Joukaisen kakkospussiin suuntaamalla kotiutuksella, mutta Juho Hacklin iski lukemat tasoihin vieraiden jakson ainoasta kolmostilanteesta.
Toisella jaksolla KaMan kahden pisteen voiton löivät kotiutuksillaan KPL:n Toni Laakson ulkopelilipsahduksella lahjan saanut Topias Lilja ja Joukainen.
Neljännen voittonsa viiteen viime peliin ottaneen KaMan palkitut olivat kaksi juoksua lyönyt jokerikotiuttaja Joukainen (3 kärkilyöntiä/9 yritystä) ja ykkösvahti Jouni Itävalo (5/7).
"Koplan" onnistujia olivat lukkari Janne Kivipelto (1/5) ja Hacklin (3/11).
Partanen potkii Kiteetä voittoihin
Kaikista kotiotteluistaan vähintään pisteen ottanut Kiteen Pallo nappasi täyden kolmen pisteen potin Kempeleen Kirin kustannuksella lukemin 2-0 (3-0, 6-1).
Kiri oli avausjaksolla niskan päällä, mutta jo isäntien Veli-Matti Sigvartin ensimmäisessä vuoroparissa harhaheitolla tuoma juoksu olisi riittänyt jaksovoittoon.
Sami Partanen, Joni Matikainen ja Hannes Pekkinen takoivat kotiutuksella mieheen riittävän karkumatkan jo toisen jakson ensimmäisessä sisävuorossa.
KiPan sankarit olivat kaksi juoksua sekä lyönyt että tuonut ykkösvahti Partanen (7/9) ja kolmesti kotiuttanut lukkari Joni Tervo (4/7).
Kirin yritteliäimmät olivat lukkari Jani Lassila (4/5) ja kakkosvahti Jyri Kyllönen (1/4).
- Henkinen kanttimme kesti tappiotilanteetkin. Olimme piirun verran Jymyä edellä, kun kotiutuksemme olivat aavistuksen vastustajaa parempia, kiteytti Vedon pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki.
ViVe on enää ainoa vain yhden tappion rasittama joukkue. Kuuden plusasteen kelissä kärkiottelu pelattiin vain runsaan 1 200 katsojan todistaessa.
Tuomo Lönnmarkin kunnarilyönti (1+0) ja kaksi Henri Puputin kotiutusta vauhdittivat Vedon avausjaksolla karkumatkalle, jonka kiriminen oli kainuulaisille liikaa.
Toisella jaksolla punnerrettiin tasatahtiin, kunnes Janne Mäkelä iski voittojuoksun kolmannen vuoroparin tasoittavalla kotiuttaessaan Sami Haapakosken.
Vedon palkitut olivat koppari Puputti (5 kärkilyöntiä/7 yritystä) ja kertaalleen kotiuttanut jokeri Perttu Ruuska (5/6).
Jymyn sitkeimmät olivat kuudesta kotiutuspaikastaan neljä juoksua lyönyt jokeri Roope Korhonen (7/13) ja kertaalleen kentän etenijänä kiertänyt Niko Korhonen (6/7).
JoMa juhli Raksilassa
Jumbojoukkue Oulun Lippo menetti molemmilla jaksoilla johtoasemansa ja hävisi kärkipään Joensuun Mailalle niukasti 0-2 (3-4, 2-3).
Lippo johti molempia jaksoja niiden loppupuoliskolla, 3-1 ja 2-1.
Avausjaksolla JoMan nostivat isäntien ohi Aleksi Rautiainen kahdella ja Jonne Kemppainen yhdellä kotiutuksellaan. Toisella jaksolla kiristä vastasivat kotiutuksillaan Rautiainen ja toinen jokeri Juha Niemi.
Lipon yritteliäimmät olivat etukentällä luutiva Pekka Hepokangas (2/6) ja lukkari Matti Korhonen (3/9).
JoMan sankareiksi kohosivat kaksi juoksua tuonut vaihtaja Lauri Kivinen (8/9) ja neljästi jokerina kotiuttanut Rautiainen (6/9).
Ankkureille Raahesta kauden toinen voitto
Pattijoen Urheilijat ei pystynyt estämään Alajärven Ankkurien kauden toista voittoa, kun raahelaiset kompastuivat kotikentällään lukemin 1-2 (2-7, 3-0, 0-1).
Vieraiden jokerin Sami Mikkolanahon avausjakson neljä kotiutusta olivat PattUlle liikaa.
Toisella jaksolla AA jäi vastaantulijoiksi kahdesti iskeneen Jari Törmäsen ja kertaalleen kotiuttaneen Eino Järvelän napauttaessa tarvittavat juoksut isännille.
Superpesiksen jumbojoukkue Kempeleen Kiri pääsi jo nuolaisemaan Hiukassa liian aikaisin, kunnes avausjakson loppuun erikoisen kirin virittänyt Sotkamon Jymy pelastautui kotivoittoon lukemin 2–0 (7–6, 9–3).
- Hallinta tuntui olleen alusta asti meillä, mutta halpoja oppirahojahan nämä olivat koko joukkueelle. Ei parin juoksun johdossa saisi päästää vastustajaa tyhjentämään ajoa kolmosluukusta, viittasi Jymyn pelinjohtaja Mikko Kuosmanen vieraiden Ossi Meriläisen iskuun.
Meriläisen ajolähdön tyhjennys (1+3) ja Jymy-kasvatti Onni Määtän puhdas (1+0) kunnari nostivat vieraat avausjaksolla johtolukemiin 6-4. Jymyn jokeri Roope Korhonen teki tasoittavalla ajostaan jo yhden palon, kunnes sivalsi läpi kakkosluukusta kahden juoksun arvoisesti. Kainuulaiset rakensivat tyhjästä uuden tilanteen, josta Jere Vikström toi jakson voittojuoksun harhaheitolla.
Toinenkin jakso ratkesi vasta kolmannessa vuoroparissa Jymyn kolmeen yhdellä Hiukan rantaan kadonneella harhaheitolla saamaan juoksuun.
Jymyn sankarit olivat kaksi juoksua tuonut polttaja Niko Korhonen (9 kärkilyöntiä/10 yritystä) ja 50-prosenttisella kotiutusteholla viisi juoksuaan lyönyt Roope Korhonen (6/14).
Kiristä erottuivat lukkari Jani Lassila (3/7) ja 1+4 juoksua lyönyt jokeri Meriläinen (6/11).
KoU vahvisti asemiaan
Koskenkorvan Urheilijat vahvisti asemiaan keskikastissa voittamalla Kankaanpään Mailan 1–0 (1–1, 7–2).
KoU saattoi olla tauolla erittäin tyytyväinen siihen, että Juho Toivola pystyi tasoittamaan Sami Joukaisen KaMalle avausjaksolla iskemän johtojuoksun.
Tauon jälkeen käsikirjoituksen määräsivät ilmajokiset. Kahden nipussa juoksuja löivät Antti Kuusisto, Jere Dahlström ja Mikko Kytömäki, joista Kuusisto kipaisi kunnarin.
Koskenkorvan palkitut olivat ykkösvahti Kuusisto (8/10) ja tyhjän kentän kunnarin kiertänyt kakkoskärki Tuomas Tuohisaari (6/7).
KaMasta onnistuivat vaihtajat Jouni Itävalo (5/6) ja Joni Rytkönen (7/9).
JoMalle viides voitto putkeen
Joensuun Maila pidensi voittoputkensa viiteen kukistamalla Mehtimäellään Alajärven Ankkurit 2–0 (4–1, 3–0).
Vieraiden Kari Kellokosken avausjakson kunnarilla syntyneen johtokotiutuksen kuittasi kolmella lyödyllä juoksullaan isäntien Juha Niemi.
Toisella jaksolla jännitys kantoi kolmanteen vuoropariin asti, kunnes Niemi sekä Mikko ja Jonne Kemppainen löivät juoksun mieheen.
JoMan luotettavimmat olivat yhden juoksun tuonut polttaja Tuomas Jussila (4/7) ja seitsemästä kotiutuspaikastaan neljä juoksua lyönyt jokeri Niemi (5/8).
Ankkurien avainpelaajat olivat ykkösvahti Kellokoski (8/10) ja vaihtajajokeri Rami Mäkinen (2/4).
Ukonniemessä jälleen juoksujuhla
Imatran Pallo-Veikot otti kauden neljännenkin voittonsa kahden pisteen saaliina lyödessään Ukonniemessään Hyvinkään Tahkon 2–1 (4–2, 6–7, 1–0).
Isäntien juoksijapuolen miehet Lauri Kaartokallio ja Juuso Lattu kipittivät avausjaksolla kaksi juoksua mieheen.
Todella värikkäällä kakkosjaksolla IPV:n osakkeet olivat jo korkealla kunnarin kiertäneiden Miikka Matikan (1+1) ja Lauri Rönkön (1+3) iskettyä toisessa vuoroparissa joukkueensa johtoon 6–3. Tahkolle pisteen pelasti kuitenkin jakson neljällä lyöntivuorollaan viisi juoksua tintannut jokeri Ville Kero.
Bonuspiste irtosi isännille Lauri Rönkön kotiuttaessa Miikka Matikan supervuoroparin avaavalla.
IPV:n sankarit olivat 1+5 juoksua lyönyt jokeri Rönkkö (6/9) ja kaikilla yrityksillään tyhjälle kentälle päässyt Kaartokallio (8/8).
Tahkon taistelijat olivat kuuden kotiutuksen Kero (10/13) ja lukkari Juha Puhtimäki (6/8).
Veto tyly vieras Rantakentällä
Vimpelin Veto jatkaa sarjakärjessä haettuaan Kiteen Rantakentältä täydet pisteet isännät liki nollaten. Kiteen Pallo hyytyi tappiolukemiin 0–2 (0–3, 2–8).
Jo Vedon Mikko Kanalan lyömä ja tuoma juoksu ensimmäisessä vuoroparissa olisivat riittäneet KiPan kaatamiseen avausjaksolla.
Tauon jälkeen vieraiden juoksuhanat avasi kunnarin (1+0) iskenyt ja perään Janne Mäkelän kotiuttamana tuplajuoksun tuonut Tuomo Lönnmark.
Vasta viimeisen vuoroparin tasoittavalla juoksunsa tehneestä KiPasta erottuivat koppari ja kakkoskärki Topi Hurskainen (4/7) ja viidesti itsensä tyhjälle kentälle lyönyt jokeri Oskari Purmonen (6/7).
Vedon vakuuttavimmat olivat ykkönen hihassaan kaksi juoksua tuonut Sami Haapakoski (7/8) ja ykkösvahti Lönnmark (9/10).
PattU taas paras Pohjois-Pohjanmaalla
Pattijoen Urheilijat ja Oulun Lippo tekivät juoksuja putkissa, kun Raahen Rännärillä nähtiin isäntien kauden neljäs voitto yli kolmen tunnin taistelun jälkeen. Lukemiin 2–1 (9–0, 0–3, 2–2, 6–5) päädyttiin vasta kotiutuskisan kolmannen kierroksen jälkeen.
Lippo ei olisi voittanut avausjaksoa edes 200-prosenttisella kotiutusteholla, kun PattU tulitti koko miehistönsä voimin. Isäntien yhdeksän juoksua syntyivät Teemu Juntusen kunnaria (1+1) lukuun ottamatta lyöjä kerrallaan.
Toinen jakso meni Lipolle Matti Korhosen voittojuoksulla ja Marko Pelkosen kahdella sinettikotiutuksella.
Tasan päättyneen supervuoroparin jälkeen tasan menivät myös kotiutuskisan viiden ja ensimmäinen kolmen parin kisa. Voiton ratkaisi Markus Lehtiniemi, mutta pohjusti kunnarillaan (1+1) toisen kotiutuskisan tasoittanut Topi Kosonen.
PattUn sitkeimmät olivat kakkosvahti Lehtiniemi (6/10) ja kolme juoksua tuonut koppari Juntunen (6/6).
Liposta vauhdissa olivat kolmea juoksua etenijänä tuulettanut Ville-Pekka Jokinen (9/11) ja polttaja Pelkonen (9/18).
Itä-Länsi-ottelun valitsijat viimeistelevät näinä päivinä omia joukkueitaan heinäkuun alun arvo-otteluun. Yle Urheilun raati rakensi oman naisten Itä-Länsi-joukkueen alkukauden perusteella. Raati koostui naisten Superpesistä tarkasti seuraavista laji-ihmisistä ja valinnoissa pyrittiin arvioimaan alkukauden meriittejä.
Molempiin joukkueisiin tullaan valitsemaan 13 pelaajaa, joista kahden tulee olla lukkareita. Joukkueisiin nimetään lisäksi yleisöäänestyksen perusteella yksi ensikertalainen, joka voi sotkea valintojen roolituksia. Lisäksi toukokuun kuukauden pelaajaksi valittu Tampereen lukkari Senni Sallinen varmisti paikkansa Lännen joukkueessa ensimmäisenä.
LÄNSI
Lukkarit: Senni Sallinen (Manse PP) ja Jenna Kammi-Rahnasto (Rauman Lukko)
Alkukauden sensaatiolukkari Sallinen nousi joukkueeseen tultuuan valituksi Superpesiksen kuukauden pelaajaksi, mutta olisi ollut lähellä Länsi-paikkaa muutenkin. Nuori, hyväkätinen ja taktisesti älykäs Viinijärven Urheilijoiden lukkari on ollut sarjan kärjessä porskuttavan Mansen ulkopelin sielu. Toisen lukkarin paikasta kovan taistelun kävivät Seinäjoen lukkari Niina Härkönen sekä Rauman Lukon Jenna Kammi-Rahnasto. Pelillisesti suurta eroa ei tule niin sisäpelissä kuin ulkonakaan. Härkönen on ollut seinäjokelaisjoukkueen pelillinen selkäranka, mutta valinta kääntyy mainiota ulkopeliä (kahdeksassa ottelussa 21 päästettyä juoksua) pelanneen raumalaisjoukkueen lukkariin.
Etukenttä: Kaisa-Maija Rosvall (Rauman Lukko) ja Saija-Maria Saari (Lapuan Virkiä)
Valinnan helpoin osuus. Porin Emilia Itävalon loukkaannuttua Lännen puolella kaksi etukenttäpelaajaa ovat taidollisesti ylitse muiden. Varsinkin kokenut Rosvall on pelannut erinomaista peliä myös mailanvarressa keräten kahdeksassa pelissä 39 kärkilyöntiä. Kaksikon vahvin haastaja on Seinäjoen nuori ykkösvahti Silja Syrjälä, joka ikänsä puolesta mahtuu vielä B-tyttöjen arvo-otteluun.
Polttolinjaan löytyy tunkua ja hyviä pelaajia todella paljon, joten valinnoissa painotetaan myös sisäpelin onnistumisia. Susanne Ojaniemi on ollut mailanvarressa erinomainen, joten Pesäkarhujen pelaaja ottaa 2-vahdin tontin. Laura Kerola on selkeästi sarjan paras takalukija ja nauttinut vastuusta mailanvarressa pelaten erinomaisen alkukauden. Etulukijaksi valikoituu Lapuan Emmi Viitala ja 3-vahdin tontille Mansen Jatta Vuorinen.
Kopparit: Mira Kolehmainen (Manse PP), Paula Saloranta (Lapuan Virkiä)
Kopparin paikoille murtautuivat lopulta viime vuoden Itä-Lännessä kentän parhaana palkittu Lapuan Paula Saloranta. Kakkoskoppariksi nousi viime hetkillä sarjan peräti 72% mailanvarressa pelannut Mira Kolehmainen, joka syrjäytti paikasta taistelleen saman roolin Venla Rapilan kalkkiviivoilla.
Lännen valitsijalla Hanna Itävalolla on positiivinen ongelma lyöjäjokerien suhteen. Todennäköisesti kahteen jokerilyöjän rooliin on tarjolla kolme erinomaista vaihtoehtoa.
Porin lyöjähirmut Susanna Puisto sekä Aino-Kaisa Mantere kuuluisivat molemmat joukkueeseen kirkkaasti. Myös Lapuan Janette Lepistö on ollut totutun vahva. Etenijäjokeriksi selvä valinta on Manse PP:n huippunopea Henna Peltokangas.
Susanna Puisto on yksi Jokeri-vaihtoehdoista.Tomi Hänninen
Pelinjohto: Sami Österlund (Porin Pesäkarhut) ja Jarkko Pokela (Manse PP)
Mestarisuosikki Pori on ollut odotetun vahva. Sami Österlund luotsaa Lännen joukkueen toista kertaa pelinjohtourallaan. Kakkoseksi tulee myös vahvasti kauden aloittaneen Mansen viuhkamies Jarkko Pokela.
Arvioitu kokoonpano:
ITÄ
Lukkarit: Noora Patrikainen (Pesäysit, Lappeenranta), Mari Mantsinen (Kirittäret)
Noora Patrikainen on itseoikeutettu valinta lukkariksi. Hän ollut ajoittain pirteästi pelanneen Lappeenrannan ulkopelin moottori ja on ylivoimaisesti Idän paras lukkari. Kakkoseksi Patrikainen saa Kirittärien fiksun Mari Mantsisen, joka on ottanut vuosi kerrallaan tasaisia askelia kohti sarjan kärkeä.
Noora Patrikainen on ylivoimaisesti Idän paras lukkari.Tomi Hänninen
Tyylikäs ja peliälykäs Essi Kylli on selkeä valinta etukentälle 1-vahdiksi. Toisen etumiehen tontille nousee Kajaanin Jenna Siira, joka on tällä kaudella nostanut profiiliaan ulkopelissä selkeästi.
Polttolinja tulee olemaan Idän vahvin osa-alue. Se koostuu pitkälti Kirittärien viimevuotisen mestarijoukkueen pelaajista. Riikka Karppinen kehittyy vuosi vuodelta ja ottaa myös sisäpelissä vahvan roolin joukkueen kotiuttamisesta. Vuoden pesäpalloilija Emma Nieminen pelaa etulukijana suurta tonttia. Rinnalleen kaksikko saa kokeneet Sarita Heikkisen ja Marjukka Urpelaisen.
Vuoden pesäpalloilija Emma NieminenTomi Hänninen
Kopparit: Virpi Hukka (Kirittäret), Susanna Alava (Pesäysit, Lappeenranta)
Virpi Hukka on itseoikeutettu valinta 3-koppariksi. Rinnalleen Hukka saa aimoharppauksin kehittyneen ja samalla kovakätisen Pesäysien Susanna Alavan.
Jokerit: Emilia Linna (Lipottaret), Laura Karjalainen (Kajaanin Pallokerho), Ella Korpela (Lipottaret)
Suurin haaste tulee Idän jokeriosastolle. Varsinaista Itä-Länsi-tason lyöjäjokeria ei joukkueista löydy. Näin ollen kotiutusvastuuta on tarjolla Lipossa enemmän vaihtajana pelanneelle Emilia Linnalle. Jokerinelikkoon lisäksi murtautuvat nopeajalkaiset Ella Korpela sekä Laura Karjalainen.
Pelinjohto: Antti Vihtkari (Lipottaret) ja Ville Lantta (Pesäysit)
Lipottarien pelinjohtaja Vihtkari ottaa heti debyyttikaudellaan vastuulleen Idän joukkueen. Räiskyvä ja tulisieluinen ex-koppari on luotsannut oululaiset Idän joukkueista sarjataulukossa parhaalla sijalle. Kakkoseksi tulee pitkän linjan pesismies Ville Lantta.
Kuten naisten puolella, myös miehissä joukkueeseen valitaan 13 pelaajaa, joista kahden tulee valintasäännön mukaan olla lukkareita. Haastavaksi nimeämiset Lännen puolella tekee se, että yhdestä seurasta voi valita vain viisi pelaaja, jolloin varsinkin Vimpelistä moni valinnanarvoinen pelaaja jää rannalle. Valitsijoiden ohella joukkueiseen on jo nimetty toukokuun kuukauden pelaaja Toni Kohonen sekä nuorina ensikertalaisina valitut Kouvolan Teemu Nurmio sekä Vimpelin C-juniori-ikäinen Perttu Ruuska.
LÄNSI
Lukkarit: Topi Kosonen (PattU, Raahe), Juha Puhtimäki (Hyvinkään Tahko)
Topi Kosonen jatkaa itseoikeutetusti Lännen lautasen äärelle. Raahen lukkari on ollut jälleen totutun vahva lautasen äärellä. Kakkoslukkariksi nimetään jälleen Tahkon ainoa valinta Juha Puhtimäki, joka ottaa vaihtajajokerin tehtävän. Jos pelaavaa lukkaria lähdettäisiin nimeämään Kososen jälkeen, niin Janne Heimonen tulee tulevina vuosina nousemaan varmasti tässä Itä-Länsi kategoriaan.
Etukenttä: Jouni Itävalo (Kankaanpään Maila), Aki Orava (Alajärven Ankkurit)
Jouni Itävalo on ajoittain koviakin päänahkoja ottaneen Kankaanpään pelillinen ja henkinen selkäranka. Itävalo kuuluu etumiehenä sarjan kovakätisimpiin. Aki Oravalla on vähintään yhtä suuri merkitys Alajärven ulkopeliin. Hän on pelannut myös mailanvarressa niin vahvan kauden (10 peliä – 60 kärkilyöntiä), että palaa Itä-Länteen kahden välivuoden jälkeen. Etukentälle vahvimpina haastajina olisi tarjolla viime kauden Kouvolan pelin etukenttäpari Antti Kuusisto ja Matias Rinta-aho.
Mikko KanalaAOP
Polttolinja: Mikko Kanala (Vimpelin Veto), Severi Lassila (Vimpelin Veto), Sami Haapakoski (Vimpelin Veto), Juuso Myllyniemi (Jymyjussit, Seinäjoki)
Vimpelin kolmikko lukeutuu epäilemättä sarjan parhaisiin linjapelaajiin. Neljäs palanen on Jymyjussien pääpelintekijä Juuso Myllyniemi, joka ottaa kolmosvahdin paikan. Severi Lassila on yksi sarjan parhaita ulkopelaajia. Kimurantiksi valinnat tekee Mikko Kanalan vähäinen pelimäärä loukkaantumisten jäljiltä, mutta Kanalan pelillinen taso on niin vahva, eikä muista seuroista löydy vahvoja haastajia. Kun Imatralla pelataan kolmen viikon päästä, niin mies kuuluu tällöin ehdottomasti joukkueeseen.
Kopparit: Henri Puputti (Vimpelin Veto), Tuomas Raunio (Jymyjussit, Seinäjoki)
Kopparin tontille Jymyjussien Tuomas Raunio pääsee debytoimaan Itä-Lännessä. Työteliäs Raunio on nostanut viime vuosina profiiliaan vuosi vuodelta. Puhtaan kärkimiehen puuttuessa noussee myös sisäpelissä ykköskärkeen.
Jukka-Pekka Vainionpää joukkueen selkeä ykköstykki ja kantaa kotiutusvastuun Henri Puputin kanssa. Perttu Ruuska voitti yleisöäänestyksen ja debytoi kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana miesten Itä-Lännessä. Samalla tarkoitti sitä, että pudottaa lyöjätilaston ykkösen Janne Mäkelän kokoonpanosta. Vastaavasti myös seurakaveri Olli Heikkalan aikuisten arvo-otteludebyytti siirtyy tuonnemmalle. Kolmannesta etenevän jokerin paikasta taistelivat Petrus Puputti, Riku Hokkanen Paavo Pelto, Veli-Pekka Yli-Hirvelä, joista Pelto nousi raadin arvioissa joukkueeseen.
Kahden lukkarin kiintiö tarkoittaa myös sitä, että vaihtajajokeriksi ehdolla ollut Henri Pulkkinen tipahtaa kalkkiviivoilla kokoonpanosta ulos, kun saman roolin Puhtimäki pääsee mukaan.
ITÄ
Idän puolella on liikkumavaraa enemmän ja monia hyviä ehdokkaita jää valintojen ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä vaikkapa se, että mainiosti kauden aloittaneesta Kouvolan Pallonlyöjistä mahtuu joukkueeseen vain yksi pelaaja.
Lukkari: Toni Kohonen (Sotkamon Jymy)
Kaikkien aikojen vanhimpana Itä-Länsi-pelaajana ja kaikkien aikojen Itä-Länsi ennätyksen haltijana Kohonen on kentän ehdoton supertähti. Kohonen tulee syöttämään koko ottelun, joten kakkoslukkarin statukseen vaadittaisiin erityisiä sisäpelitaitoja. Koska Idän puolella ei tälläisiä selkeitä onnistujia tällä kaudella ole ollut, niin raati päätyi rikkomaan sääntöjä ja valitsee vain yhden lukkarin. Jos ulkopelillisesti haettaisiin toinen lukkarivaihtoehto, niin KPL:n Janne Kivipelto ansaitsisi paikan joukkueessa.
Etukenttä: Sami Partanen (Kiteen Pallo), Iiro Kuosa (Joensuun Maila)
Sami Partanen on edelleen yksi Suomen parhaiten peliä lukevista etumiehistä. Saaren Urheilijoiden kasvatti pelaa Imatralla lähes kotipelissään, joten valinta on täysin selvä.
Vierelle tulee Hyvinkäältä täksi kaudeksi Joensuun Mailaan siirtynyt Iiro Kuosa, joka on yllättänyt monet Idän pesismiehet huikeilla etukenttäsuorituksillaan.
Polttolinja: Jere Vikström (Sotkamon Jymy), Antti Korhonen (Oulun Lippo), Tuomas Jussila (Joensuun Maila), Mikko Kemppainen (Joensuun Maila)
Idän polttolinjaan löytyy tunkua, joten myös sisäpeliotteet painavat valinnoissa. Jere Vikström on ollut alkukauden parhaita etenijöitä ja pelaa myös Jymyn ulkokentässä isossa roolissa. Tuomas Jussila ja Mikko Kemppainen ovat modernia linjapelaajia hyväjalkaisia ja loistavasti peliä lukevia. Neljäs valinta on Oulun mailavirtuoosi Antti Korhonen, joka ollut alkukauden yksi parhaista sisäpelaajista koko sarjassa (9 peliä – 62 kärkilyöntiä).
Miikka Matikka Fuengirolassa kauden avaustapahtumassa.Lauri Heino / Lehtikuva
Kopparit: Miikka Matikka (IPV), Niilo Piiponniemi (Sotkamon Jymy)
Miikka Matikka on ollut sarjanousija IPV:n pelillinen selkäranka ja myös loistava mailanvarressa. Pääsee pelaamaan kotikentällään uran toisen aikuisten arvo-ottelun. Niilo Piiponniemen kausi sisäpelissä ei ollut ehkä odotettu, mutta kopparina ja etenijänä lukeutuu Suomen parhaisiin.
Kopparin tontille tarjontaa olisi ollut myös muuten. Joensuun Lauri Kivinen on ollut erinomainen mailassa. Samoin KPL:n pomppumies Juho Hacklin olisi voinut lunastaa paikkansa joukkueessa.
Jokerit: Roope Korhonen (Sotkamon Jymy), Aleksi Rautiainen (Joensuun Maila), Teemu Nurmio (KPL), Lauri Kaartokallio (IPV)
Roope Korhonen pelaa parasta kauttaan pitkään aikaan. Lyöjätilaston kakkonen ja kärkilyöntitilaston ykkönen on fyysisesti parhaassa kunnossa moneen vuoteen. Kakkosjokeriksi nousee Joensuun kokenut Aleksi Rautiainen, joka on pitänyt JoMaa pystyssä kun ykköstykki Juha Niemi on hapuillut alkukaudella lyöntien kanssa. Rautiainen kävi tiukkaa kilpailua paikasta nuoren Lauri Rönkön kanssa. Etenijäjokeriksi nousevat KPL:n kunnarikone Teemu Nurmio (neljä kunnaria alkukaudella), joka lunasti paikkansa yleisöäänien kautta. Mies olisi ollut toki muutenkin jo selvä valinta. Neljännen jokerin paikalle menee sarjan paras 0-tilanteen purkaja myös kotikentällään Itä-Länteen valittava Lauri Kaartokallio.
Vimpelin Vedon superteini Perttu Ruuska oli ääniharava, kun yleisö äänesti pelaajia pesäpallon Itä-Länsi-otteluihin. Ruuskasta tulee heinäkuun alussa kaikkien aikojen nuorin miespelaaja Itä-Lännessä. Hän on 16-vuotias.
Imatralla pelattavassa arvo-ottelussa on mukana myös kaikkien aikojen vanhin miespelaaja, Sotkamon Jymyn 41-vuotias Toni Kohonen.
Itä-Lännen yleisöäänestykseen osallistui 4 174 äänestäjää. Lännen joukkueeseen valittu Ruuska sai 17 prosenttia miesten äänestyksen äänistä. Idän joukkueeseen äänestettiin Kouvolan Pallonlyöjien Teemu Nurmio.
Naisten Itä-Länsi-otteluun yleisö äänesti Kirittärien Iina Valkeejärven Idän joukkueeseen ja Manse PP:n Henna Peltokankaan Lännen joukkueeseen. Kaikki yleisöäänestyksellä valitut pelaavat ensimmäistä kertaa Itä-Lännessä.
Kitrolla ei ollut miesten Superpesiksen naapurikuntien marssijärjestyksestä epäselvyyttä, kun Alajärven Ankkurit jäi runsaan 1 500 katsojan edessä juoksutta hävittyään Vimpelin Vedolle 0-2 (0-5, 0-9).
- Nolla- ja ykköstilanteissa ulkopelimme oli todella hyvää, mutta eipä kotiuttamisessaan ongelmia ollut, totesi kolmostilanteet lukemin 20-4 voittaneen Vedon viuhkamies Sami-Petteri Kivimäki.
Avausjakson vieraille hoitelivat kaksi juoksua mieheen lyöneet Janne Mäkelä ja Matias Rinta-aho.
Toisen jakson kulminaatiopiste oli Henri Puputin kunnarin (1+2) arvoinen lyöntivuoro toisen vuoroparin tasoittavalla.
Kolmannen kerran peräkkäin pisteettä jääneen Ankkurien palkitut olivat sieppari Niko J. Korhonen (5 kärkilyöntiä/7 yritystä) ja kakkosvahti Sasu Iivarinen (4/6).
Piikkipaikalla painelevasta Vedosta tilastojaan kaunistelivat erityisesti koppari Puputti (8/10) ja kuusi juoksua takonut Rinta-aho (6/8).
JoMalla voittoputkea puoliväliin tusinaa
Joensuun Maila pidensi voittoputkensa kuuteen otteluun, kun Kiteen Pallo ei pystynyt uhkaamaan isäntiä Mehtimäellä. Kauden ensimmäinen Pohjois-Karjalan maakuntavääntö päättyi JoMan juhliin lukemin 2-0 (6-1, 5-3).
Avausjaksoa mielin määrin (kolmostilanteet 13-1) hallinnut JoMa luovi vaivattomaan jaksovoittoon Juha Niemen kotiuttaessa kolmesti ja Tuomas Jussilan iskettyä kunnarin (1+1).
Toisella jaksolla KiPan Simo Rahunen pelästytti kotijoukkuetta kunnarillaan (1+1), mutta Timo Kallio pyyhälsi jakson lopulla etenijänä JoMalle ratkaisujuoksut Niemen ja Mikko Kemppaisen kotiuttamana.
JoMan tehokkaimmat olivat kahdeksasta kotiutuspaikastaan kuusi juoksua lyönyt jokeri Niemi (7/10) ja kaksi juoksua tuonut koppari Lauri Kivinen (6/6).
KiPasta onnistuivat kaksi juoksua lyönyt lukkari Joni Tervo (5/8) ja Rahunen (9/12).
Jymyltä lipsui piste Raahessa
Perjantai oli muuten viime kauden mitalistien näytöstä, mutta Sotkamon Jymy hukkasi yhden pisteen Raahessa. Pattijoen Urheilijat joutui nöyrtymään viiden vierasottelun suman avanneelle Jymylle 0-1 (0-4, 4-4).
Vain kaksi kolmostilannetta avausjaksolla aikaiseksi saanut PattU hyytyi Roope Korhosen kotiutuksiin, joilla Jere Vikström toi kaksi juoksua.
Toisella jaksolla raahelaiset saivat nipistettyä pisteen Jymyn saaliista, kun kotijoukkue juoksutti toisen vuoroparin tasoittavalla yli puolitoista lyöntikierrosta palotta. Suma tuotti neljä juoksua peräkkäisistä kolmostilanteista Jymyn ulkopelin yskittyä pahanlaisesti.
PattUn tehomiehet olivat yhden juoksun tuonut lukkari Topi Kosonen (7/8) ja kaksi juoksua lyönyt kakkosvahti Markus Lehtiniemi (3/10).
Jymyn voiton sankarit olivat ottelun kolmannella kotiutuksellaan toisen jakson tasoittanut lukkari Toni Kohonen (4/8) ja kolme juoksua tuonut etenijätilaston ylivoimainen kärkinimi Jere Vikström (6/6).
Pallo pyörii sormenpäissä. Pysyykö syöttö lautasella? Uskallanko syöttää jo ensimmäisellä väärän? Vastustajan pelaajat pistävät muutaman metrin päässä painetta entistä enemmän niskaan. Yleisö mylvii. Epävarman lukkarin tilanne ei ole kadehdittava.
Pesäpallossa lukkarin rooli on valtava. Mitään ei tapahdu ennen kuin lukkari nostaa pallon ilmaan.
Lukkarin tehtäviin kuuluu vastustajan sisäpelin vaikeuttaminen monipuolisilla syötöillä ja heittämisellä. Vahingossa lipsahtaneita vääriä ja vapaataipaleita ei saisi antaa kovin monta. Eikä missään nimessä liian helppoja syöttöjä, jotka nykypäivän lyöjät hyödyntävät surutta. Joskus lukkari menee solmuun.
Syöttölautasen ääressä koettavista ongelmista ei paljon puhuta. Nyt Pattijoen Urheilijoiden lukkari Topi Kosonen puhuu.
Aloin pelätä epäonnistumista enemmän kuin urheilusuorituksessa pitää. Topi Kosonen
Täydellisyyden tavoittelua
Pattijoella Superpesistä vuodesta 2004 lähtien pelannut Topi Kosonen on menestynyt lukkari. Kosonen voitti Suomen mestaruuden vuonna 2008. Voitokkaan kauden päätteeksi hänet valittiin vuoden lukkariksi ja vuoden pelaajaksi.
Itselleen ankara Kosonen halusi huippukauden jälkeen entistä enemmän, hän tahtoi olla vielä parempi. Täydellisyyden tavoittelu meni yli, kausi 2009 ei ollutkaan enää riemukulkua. Ongelmat tulivat esiin pesisyleisölle Itä–Länsi-ottelussa Kuopiossa. Pallo ei pysynyt enää lautasella. Nautinto katosi, ja Kosonen alkoi keskittyä liikaa epäonnistumisiin.
– Jälkeenpäin ajateltuna en onnistunut hyväksymään pieniä epäonnistumisia pelissä. Mietin esimerkiksi sellaista peliä, jossa sisäpelissä kärkilyöntionnistumiseni olivat 9/10. Se yksi epäonnistuminen toi enemmän surua kuin yhdeksän onnistumista iloa. Siitä se sitten eteni, Kosonen muistelee vaikeuksien alkamista nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin.
– Ei minua pelottanut mennä syöttämään. Halusin harjoitella liikaakin syöttöhommaa, halusin olla pelissä lukkarina väen vängällä. Pelitilanteessa ei vaan natsannut ja tuli turhautumista. Aloin pelätä epäonnistumista enemmän kuin urheilusuorituksessa pitää.
Topi Kosonen lautasen ääressä viime kaudella.AOP
Kun joukkue jännittää lukkariaan
Jari Törmänen on ollut Topi Kososen kanssa samassa joukkueessa Pattijoella kohta 15 vuoden ajan. Ensin hän oli pelaajana samassa porukassa, kaksi edellistä kautta pelinjohtajana ja tällä kaudella taas pelaajana Kososen vierellä. Onpa Kosonen yhden Törmäsen lapsen kummikin.
Törmänen muistelee tuulisella Pattijoen pesäpallostadionilla, miten joukkueen muut pelaajat reagoivat kentällä Kososen vaikeisiin aikoihin.
– Sitä jotenkin elää kaverin puolesta. Kestä nyt, pysy laudalla. Ja tietenkin joukkueen puolesta, että juoksuja ei saisi päästää. Ehkä pahin virhe on alkaa elää kaverin jännityksessä mukana ja oma pelaaminen, liikkuminen ulkokentällä loppuu. Jos lukkari antaa yhden tai kaksi väärillä, niin se ei ole niin paha juttu joukkueelle kuin, että koko ulkokenttä seisoo, Törmänen huomauttaa.
– Topi keräsi itselleen liikaa paineita huippukausien jälkeen. Mikään ei riittänyt. Jos vastustaja löi pallon väliin, niin Topi koki, että se oli hänen vikansa. Riittämättömyys oli syynä, miksi tuli vääriä.
Törmänen kertoo vuosia tapahtuneen jälkeen, että joukkueen sisällä ei asiaa avoimesti käsitelty. Palavereita kyllä pidettiin, mutta avointa keskustelua ei.
– Monesti vaikeista asioista ei puhuta. Jos vaikka koppari ei saa kiinni tai sieppari heittää ohi. Toivotaan vaan, että tilanteita ei tule. Siinä tekee suurimman karhunpalveluksen, asiasta tulee tabu. Lukkari tai sieppari, eihän hän halua pettää joukkuetta. Jännitys kasvaa koko ajan. Pitäisi pystyä nauramaan asialle ja laukaisemaan tilanne. Monesti joukkue tekee asiasta isomman jutun kuin se todellisuudessa onkaan, Törmänen pohtii.
Rimakauhua ja muita ammattitauteja
Ei lukkarille iskevä lautaskammo mikään ainutlaatuinen ammattitauti ole. Pesäpallossa myös muualla ulkokentällä voi tulla pelkotiloja. Joku ei uskalla heittää polttoheittoa tai linjapelaaja ei saa kiinni kohti tulevaa palloa ja pelkää kotiutustilanteita. Lukkarin vaikeisiin hetkiin vain kiinnitetään eniten huomiota pelipaikan suuren merkityksen takia.
AOP
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen urheilupsykologi Niilo Konttinen löytää nopeasti lautaskammon kaltaisia pelkotiloja myös muista urheilulajeista. Lukkarin suoritus on "sukua" esimerkiksi golfille, voimistelulle, korkeushypylle tai erilaisille ammunnan tarkkuuslajeille.
– Näissä lajeissa on hyvin monimutkaisia taitosuorituksia, jotka koostuvat eri osista. Urheilija ei pysty ohjaamaan tietoisesti suorituksen kulkua. Pienellä muutoksella tai häiriöllä suoritustekniikassa on pitkälle kantavat seuraukset. Korkeushypyssä puhutaan rimakauhusta ja jousiammunnassa kyyläkammosta, Konttinen vertailee.
Helpotus lähti siitä, kun joku muukin huomasi ongelmani. Topi Kosonen
Pienikin tekniikkahäiriö heilauttaa koko pakettia tavalla tai toisella. Ja kun urheilija alkaa miettiä asiaa, hänen monimutkainen taitosuorituksensa muuttuu yhä heikommaksi.
– Ratkaisuksi haetaan monesti sitä, että no nyt sitten pitää tehdä. Jos on pieni tekniikkahäiriö, niin siinä vahvistetaan väärää suoritusmallia. Siitä se lumipallo lähtee pyörimään. Kuoreen menemisellä tai määrällä ei saa purettua tilannetta. Monesti lukkari tekee määrät vielä yksin, mikä ei vastaa kilpailutilannetta, Konttinen muistuttaa.
Kuulostaa Topi Kososen tapaukselta. Kun kauden 2009 alussa vaikeuksia alkoi ilmaantua, yritti Kosonen peitellä ongelmia vastustajan lisäksi omilta joukkuekavereiltaan. Pienet epäonnistumiset olivat suuria.
– Oikeastaan helpotus lähti siitä, kun joku muukin huomasi ongelmani. Ei tarvinnut ainakaan miettiä, että miten kätken muilta. Se oli suuri helpotus, vaikka vasta pidemmän ajan päästä peli lähti kehittymään parempaan suuntaan, Kosonen muistelee.
Henkinen apu löytyi läheltä
Topi Kosonen pääsi kiperästä tilanteesta yli loppujen lopuksi aika nopeasti. Kun ongelmat tulivat esille, alkoi heti löytyä apua. Joukkueen sisältä ja läheisyydestä, sen tarkemmin Kosonen ei halua asiaa avata.
– Ei ollut suoranaisesti psykologia. Nämä urheilussa kiinni olevat ihmiset valmensivat minua. Henkiseltä puolelta mietimme prosessia. Mietimme myös valmentajien ja muiden kanssa syöttämistä kohta kohdalta, Kosonen kertoo.
– Pilkoin oman perussyöttämisen niin pieniin osiin kuin mahdollista: mitä tapahtuu aikajärjestyksessä. Aika rauhassa työstimme.
Pesäpalloliiton seurakehittäjän ja entisen pääsarjatason lukkarin Perttu Hautalan mielestä lukkarien ongelmat lautasen ääressä eivät ole pelkästään psyykkisiä. Hautalan mukaan ongelmien kanssa painiva lukkari voi selättää vaikeudet juuri oikeanlaisilla toistoilla harjoituksissa. Hautalan kokemusten perusteella monella lukkarilla harjoitus- ja pelisyöttö ovat erilaisia.
– Pelissä syötön tekniset vaatimukset ovat korkeammat kuin treeneissä. Lukkarilla monesti tulee pelissä hätä, kiire syöttää, jolloin perustekniset asiat unohtuvat. Jalkojen käyttö, käsien saatto, katse palloon, Hautala luettelee.
Perttu Hautala Vimpelin Vedon paidassa.AOP
Hautala pitää tärkeänä sitä, että lukkarin ympärillä ymmärrettäisiin pelipaikan vaikeus ja vaativuus. Hän tarkoittaa muuta joukkuetta, pelinjohtoa, katsojia ja pesäpallosta kirjoittavia ihmisiä.
Eikä lukkarina pelaaminen ole tosiaankaan helppoa. Ensinnäkin pallo pitää saada pysymään lautasella, jonka halkaisija on 60 senttimetriä. Todellisuudessa syöttö pitää suunnata pienelle alueelle eri puolella lautasta, riippuen tilanteesta ja lyöjästä.
Esimerkiksi ykköstilanteessa oikealta puolelta pomppua lyövälle pelaajalle lukkari tarjoaa lähtökohtaisesti syötön lyöjää kohti takalautaan. Tarkoituksena on saada lyönti laittomaksi tai aukeamaan keskelle kenttää, jolloin ulkokentän on helpompi polttaa kakkospesää kohti juokseva etenijä. Syötön korkeus vaihtelee niin ikään tilanteesta riippuen matalasta metrin syötöstä aina 5-6-metriseen tolppaan.
Nämä edellä olevat asiat ovat "vain" teknisiä. Henkisesti lukkarin paikka on vaativa, kun metrin päässä on toistakymmentä vastustaa huutamassa ja luomassa painetta, syötönvalvojien mahdollisesti vaihtelevaa linjaa unohtamatta.
Voiko vaikeuksien kanssa painiskeleva pesäpalloilija avata suunsa Kososen tavoin esimerkiksi pukukopissa ja hakea apua? Hautalan mukaan pesäpalloilijat ovat sen verran fiksua porukkaa, että voi: avautumista paremminkin kunnioitetaan. Pelipaikkakohtaista tukea kuitenkin kaivattaisiin enemmän.
– Lukkari ymmärtää lukkaria kaikista parhaiten. Olisi hyvä, että olisi jonkinlainen vertaistuki. Esimerkiksi jääkiekossa maalivahti tykkää jutella toiselle maalivahdille tai maalivahtivalmentajalle. Ongelma pesäpallossa on, että lukkaritietämystä ja -kokemusta ei välttämättä ole joukkueissa. Lukkari joutuu ikään kuin yksin, koska kukaan muu ei ole kokenut sellaisia tunteita ja ajatuksia kuin lukkari kokee, Hautala pohtii.
Topi Kososen mukaan kauden 2010 aikana pelin mukavuus ja nautinto palasivat. Vanhoista pesislähetyksistä voi kenties huomata esimerkiksi tuuletuksista jo pientä rentoutta. "Toipumisessa" auttoivat totta kai myös läheiset, jotka olivat kokonaan pesäpallon ulkopuolelta.
– Silloinen kihlattu, nykyinen vaimo, oli muuten videokameran kanssa apurina, kun mietimme syöttämisen teknistä suorittamista. Hän oli käytännön tasolla tukemassa, Kosonen sanoo hymynkare suupielissä.
Topi Kosonen kesällä 2016.AOP
– Täytyy nostaa hattua Topille. Hänen olisi ollut hyvin helppo luovuttaa. Topi olisi voinut olla muulla ulkopelipaikalla halutessaan joukkueen paras ulkopelaaja. Hän halusi kuitenkin taistella eteenpäin ongelmista huolimatta, Jari Törmänen kertoo.
Jälleen huipulla
35-vuotias raahelainen liikunnanopettaja on jälleen siellä missä kuuluukin – lukkarien huipulla. Kosonen on ollut siellä jo useamman vuoden.
Urheilupsykogi Niilo Konttinen pitää Kososen nousua takaisin huipulle kovana suorituksena. Ongelman ratkaiseminen tuo Kososelle työkaluja myös tuleviin vaikeisiin tilanteisiin.
– Tämä on sitä kuuluisaa positiivista ajattelua. Positiivinen ajattelu ei ole sitä, että kaikki paketoidaan jotenkin kivaan pakettiin ja käännetään jotenkin positiivisella tavalla. Positiivinen ajattelu on sitä, että katsotaan eteenpäin silloinkin, kun on haasteita edessä, Konttinen pohtii.
– Topin tarina on yksi kovimmista suomalaisista urheilijoiden tarinoista. Kova arvostus siihen, että pari kertaa on ollut vaikeaa ja aina palannut huipulle, Hautala säestää.
Kosonen saa kuulla nykyisinkin katsomosta huuteluja, kun pallo putoaa lautasen viereen. Näitä huuteluita hän ei kuuntele tai tiedosta pelin aikana.
Kosonen itse uskoo, että samankaltaista lukkoa ei enää tule. Hän kokee, että epäonnistumiset eivät tule enää ajatuksiin yhtä voimakkaasti, kun vaikeudet on selätetty ja ikää ja kokemusta on enemmän. Huonoja pelejä toki saattaa tulla edelleen.
– Olen aina osannut suhteuttaa melko hyvin, että mikä on urheilun ja pesäpallon asema tässä elämässä. Kyllä se toki harmittaisi, jos pelaaminen loppuisi ongelmien takia. Osaan ja osasin ajatella, että elämässä tapahtuu vakavampia asioita kuin pelitapahtumat, Kosonen pohdiskelee.
– Rahallisesti elämäni ei ole ollut kiinni urheilussa. Puhtaalla ammattilaisurheilijalla tämä asia on vielä vaikeampi kohdata. Urheilijalla oma vaatimustaso on pahin vihollinen. Se, mikä aikanaan on nostanut sinut huipulle, kääntyy urheilijaa vastaan.
Oulun Lipon alkukausi ei miesten Superpesiksessä ole ollut menestys. Joukkue on häntäpäässä sijalla 10, ja yksi pääsyy tähän on kauden kynnyksellä tehdyt kokoonpanomuutokset.
Pelaajaruljanssiin oli kuitenkin pakko ryhtyä, kun kokeneen ykköslukkarin Hannu Huuskosen syötöt alkoivat karkailla lautaselta. Kaikki alkoi harjoitusottelussa Raahessa.
- Siellä sen syötön kanssa alkoi tulla probleemaa. Tuli useampi vapaataival. Jatkettiin Kouvolaan sarja-avaukseen, ja myös siellä tuli vapailla muutama juoksu. Sitten oli pakko viheltää peli poikki, Lipon pelinjohtaja Markku Hylkilä muistelee Yle Urheilulle.
Yhdeksän vuotta Superpesiksessä pelanneelle Huuskoselle oli iskenyt lautaskammo. Lukkari siirrettiin oitis sivuun pelaavasta kokoonpanosta, ja sitten alkoi viikkoja kestänyt "kuntoutus".
- Hän on nyt ollut tauolla lukkarin hommista pelien osalta siitä saakka. Viikko vierähti ensin, että Hannu otti täysin happea pesäpallosta, ja sen jälkeen aloitti vasta sitten taas lukkaroinnin ja harjoittelun, Hylkilä kertoo.
- Nyt Hannu on jo pari viikkoa harjoitellut tässä joukkueen mukana. Päivä kerrallaan mennään: sunnuntaina on peli, ja ennen sitä katsotaan, kuka syöttää. Mutta kyllä tässä aika lähellä saatetaan olla sitä, että Hannu esiintyy taas pelissä.
Yle Urheilu haastatteli pelinjohtaja Hylkilää perjantaina. Sunnuntaina Lippo pelaa kotikentällään Sotkamon Jymyä vastaan.
Huuskosta ei kentällä nähdä, koska Lukkarin tehtävää hoitaa aiempien pelien lailla jokerin paikalta lautaselle siirretty Matti Korhonen.
Hannu Huuskonen syöttää ja Joensuun Sami Joukainen lyö välieräottelussa 2015.AOP
Tavoitteena paluu syöttölautaselle
Huuskosen poissaololla on valtaisa merkitys Lipon peliin. Matti Korhonen astui lukkarin saappaisiin, mikä sekoitti puolestaan jokeri- ja ulkopeliä. Tutut pelikuviot ja -suunnitelmat on pitänyt pistää uusiksi.
Huuskosen "oireiluun" osataan Oulussa silti suhtautua vaivan vaatimalla ammattimaisella otteella. Stressitön ja rauhaisa toipumisympäristö on tärkeä tekijä pääkopassa kytevän solmun aukaisemisessa.
- Meillä on valmennustiimissä Salmelan Seppo ja Haipuksen Santeri, jotka ovat molemmat entisiä lukkareita. Heillä on omia kokemuksia ja näkemyksiä asiaan, Hylkilä kertoo Yle Urheilulle.
- Mutta tärkeintä on, että urheilija itse löytäisi eri lähestymiskulmaa koko asiaan. Ollaan myös mietitty pieniä teknisiä vinkkejä, että millä siihen syöttöön voisi hakea esimerkiksi pientä helpotusta.
Hylkilän mukaan Huuskonen itse on ollut lautaskammoonsa tietysti harmissaan. Pelaajan suhtautuminen lajiin ja lukkarointiin on onneksi kuitenkin pysynyt positiivisena – taustalla on vahva halu ratkaista ongelma ja jatkaa syöttämistä korkeimmalla tasolla.
- Varsinkin kun oli niin hieno harjoitustalvikin takana. Mies oli lähellä ehkä elämänsä parasta kuntoa, ja sitten yllättäen tuleekin tällainen, Hylkilä kertaa.
- Mutta on ollut ilo nähdä Hannua treeneissä ja katsoa, että millä fiiliksellä hän on siellä taas hommia tehnyt. Hän ei ole jäänyt tuleen makaamaan, vaan on pyrkinyt vahvasti eteenpäin. Sellainen ajatus on itselläkin, että lukkarin hommiin tällä kaudella vielä palataan.
Kiteen Pallon väki saattoi vain myhäillä miesten Superpesiksen kotiottelun viemistä jälleen Juvan Puistolaan. Vaikka oltiin naapurimaakunnassa, KiPa sai vahvan kannatuksen 1 520-henkiseltä yleisöltä napaten täyden kolmen pisteen potin Pattijoen Urheilijoilta lukemin 2–0 (5–1, 3–2).
– Voitto ratkesi ulkopeliimme. Ja kun tekee juoksun sisävuoroa kohti, on näissä peleissä vahvoilla, korosti KiPan pelinjohtaja Jukka Latvala.
Avausjaksolla KiPa pommitti PattUn kolmoskoppari Timo Vesaluomaa, jolta voikin laskea lipsuneen palloja ainakin kolmen juoksun edestä. Antti-Jussi Toropaisen sivallus kolmosjatkeelle muuttui kahden juoksun läpilyönniksi, kun Vesaluoma päästi laittomaksi arvioimansa pallon maisemiin längistään.
Toisella jaksolla Joni Tervo ja jokeri Robert Tallbacka iskivät kotijoukkueen karkumatkalle kolmospuolelta polttaja Jari Törmäsen ja vahti Antti Väänäsen tarjoamilla pallonpudotuksilla.
KiPan palkitut olivat kolme juoksua lyönyt lukkari Tervo (5 kärkilyöntiä/8 yritystä) ja sieppari Hannes Pekkinen (4/6).
PattUn parhaat olivat tyhjän kentän kunnarin (1+0) kipittänyt Harri Kolehmainen (7/9) ja vaihtaja Paavo Pelto (6/8).
JoMalle harvinaista herkkua Saarikentältä
Mestaruutta puolustava Vimpelin Veto kärsi kauden toisen tappionsa, kun Saarikentällä vieraili Joensuun Maila. Veto piti vieraansa juoksutta pelin alusta seitsemän vuoroparia, mutta hävisi silti 1–2 (5–0, 1–2, 0–1).
JoMa sai avausjaksolla aikaiseksi vain kaksi kotiutusyritystä, joten jo Matias Rinta-ahon isännille toisessa vuoroparissa lyömä juoksu oli arvokas.
Toista jaksoa pelattiin juoksutta neljänteen vuoropariin asti, kunnes JoMan jokeri Juha Niemi ja Konsta Kettunen löivät painetta Vedolle kotiutuksillaan.
Ratkaisu venyi supervuoropariin, joka päättyi tasoittavalla palottomassa tilanteessa Niemen kotiuttaessa Tuomas Jussilan.
Vedon terävimmät olivat vaihtaja Sami Haapakoski (5/8) ja kaikissa neljässä vaihtolyönnissään onnistunut jokeri Perttu Ruuska (5/6).
JoMan sankarit olivat kaksi juoksua tuonut polttaja Jussila (6/7) ja vaihtaja Lauri Kivinen (6/9).
Lipolle ruma kotitappio
Raksilassa oli sunnuntaina ärtynyttä yleisöä, kun Oulun Lippo kompuroi Sotkamon Jymyn isäntänä noloon tappioon 0–2 (1–7, 1–19).
Urallaan keskimäärin vain noin joka neljännessä ottelussa kotiuttanut Antti Hartikainen sivalsi Jymylle avausjaksolla kolme juoksua.
Roope Korhonen avasi toisella jaksolla jokaisessa Jymyn sisävuorossa kainuulaisten kotiutussaldon iskien tauon jälkeen yhteensä 1+6 juoksua.
Liposta vähiten hävettävää suorituksessaan oli ykkösvahti Pekka Hepokankaalla (2/6) ja kakkoskoppari Eetu Sunilla (0/1).
Jymyn tilastohirmut olivat 1+6 juoksua lyönyt ja neljä tuonut Roope Korhonen (10/11) ja kaikki neljä kotiutuspaikkaansa hyödyntänyt Hartikainen (10/11).
- Joskus kannattaa huilata, jotta virtaa riittää, KPL:n pelinjohtaja Eero Pitkänen tiivisti.
Ensimmäisellä lyöntivuorollaan KPL:n jokerina kahdella lyönnillä kotiuttanut Juha Korhonen, 36, pelasi ensimmäistä kertaa kasvattajaseuraansa vastaan. Korhonen pelasi Tahkon edustusjoukkueessa 18 kautta.
Toisella jaksolla Kopla kierrätti toisessa sisävuorossaan yhdellä palolla ja 25 lyöjällä seitsemän juoksua. Valentin Ikonen latasi 111. pääsarjaottelussaan toisen kunnarinsa (1+2).
Tahkon palkitut olivat lukkari Juha Puhtimäki (11 kärkilyöntiä/11 yritystä) ja kolmosvahti Patrik Vartama (1/5). Koplan tehokkaimmat olivat polttaja Anssi Lammila (7/8) ja kaksi juoksua lyönyt kakkosvahti Matti Latvala (6/7).
Paavo Nurmi syntyi köyhään työläisperheeseen Turussa 13.6.1897. Suomi pärjäsi vuoden 1906 Ateenan olympiakisoissa hyvin ja samoihin aikoihin urheileminen levisi Suomessa huimaa vauhtia. Nuori Nurmikin innostui juoksemisesta ja viiletti muiden poikien kanssa lähikaduilla.
Ensimmäisen kerran Nurmi juoksi kilpaa radalla 11-vuotiaana. Matka oli 1500 metriä ja aika oli lupaava 5.02. Ajan otti Turun Urheiluliiton juoksija Fabian Liesinen, joka myös kannusti nuorta Nurmea ryhtymään juoksijaksi.
Niihin aikoihin Paavo-poika teki kaverinsa Kallen kanssa sopimuksen, että kumpikaan ei ala tupakoida. Lupaus piti molemmilla läpi koko elämän.
Koulussa Paavo Nurmi oli kova lukemaan. Kolmannella luokalla hän luki 15 kirjaston kirjaa. Koulukin meni ihan hyvin, paitsi laulunumero oli alkuvuosina nelonen.
Paavo Nurmen paras keskiarvo oli viimeisessä todistuksessa keväällä vuonna 1910 melko hyvä 8,8 ja laulukin oli noussut jo viitoseen. Voimistelunumero oli pitkään kahdeksan, kunnes se nousi yhdeksään.
Nurmen isä Johan Fredrik kuoli vuonna 1910 keuhkotautiin, Paavon ollessa vasta 12-vuotias. Samoihin aikoihin Paavo teki lujan päätöksen siitä, että hänestä tulisi juoksija. Vaikuttiko isän kuolema siihen jotenkin, sitä on vaikea varmaksi sanoa.
Koska isä oli kuollut, myös nuoren Paavon oli etsittävä töitä. Hän pääsi 12-vuotiaana töihin juoksupojaksi leipomoon.
Nurmi päätti ryhtyä kasvissyöjäksi. Hän valmisti elimistöään tuleviin juoksusuorituksiin. Esimerkkeinä olivat muun muassa Hannes Kolehmainen sekä Lauri ”Tahko” Pihkala. Myöhemmin Nurmi pääsi kyllä pihvin makuun ja oli kaikkiruokainen.
Armeija-aika
Nurmi astui palvelukseen vuonna 1919. Hän palveli Porin rykmentissä, joka oli siirretty Turkuun. Hän oli jo armeijassa melko uppiniskainen, eikä suostunut auktoriteettien komenneltavaksi, vaan teki asioita oman päänsä mukaisesti.
Hän muun muassa kieltäytyi armeijan johdetusta aamuvoimistelusta. Sen lisäksi hän ei suostunut vannomaan sotilasvalaa. Vänrikki Yrjö Hakanen uhkasi Nurmea jopa sotaoikeudella, jollei tämä suostuisi vannomaan sotilasvalaa, mutta Paavo piti päänsä.
Nurmi ei vannonut sotilasvalaa, mutta silti hänen nimensä löytyi kirjasta. Sen oli sinne lisännyt komppanianpäällikkö kapteeni Mäkinen. Asia haudattiin vähin äänin.
Joukko-osaston siirron vuoksi Nurmi pääsi kilpailemaan Viipuriin. Siellä hän voitti sen ajan suurjuoksijan Hannes Kolehmaisen veljen Tatun 10 000 metrillä lähes puolella minuutilla. Tällä juoksullaan Nurmi nousi ehdokkaaksi seuraavan vuoden olympiakisoihin.
Marraskuun alkupuolella Nurmi teki uroteon, jota ihmeteltiin pitkään. Hän alitti komppanian 15 kilometrin kuntomarssilla tunnin rajan täysissä varusteissa. Esimiehet muistelivat, että moiseen tekoon oli aikaisemmin pystynyt vain Turun Urheiluliiton maineikas juoksusankari ”Turun Jussi”.
Siihen aikaan elintarvikkeista oli vielä pulaa. Valmennuskomitea kirjoitti elintarvikeministeriöön anoakseen olympiaurheilijoille lisää sokeria. Suurin tarve oli kestävyysjuoksijoilla. Nurmi sai lisäsokeria kilon kuukaudessa.
Olympiamitalit
Nurmi karkasi Lohjan tiukkasääntöiseltä olympiavalmennusleiriltä kotikonnuilleen Turkuun ja sai olympiavalmentaja Jaakko Mikkolan vihat niskoilleen. Tempusta huolimatta hänet valittiin olympiajoukkueeseen. Toki siihen vaikutti myös se, että Nurmi voitti olympiakatsastusten 5000 metriä ylivoimaisesti.
Nurmen ensimmäiset olympialaiset Antwerpenissa olivat myös Nurmen ensimmäinen ulkomaan matka. Hänet valittiin kisoissa kolmelle matkalle, 5000 ja 10 000 metrille sekä maastojuoksuun. Vuoden 1920 olympiakisoissa Suomi esiintyi ensi kertaa oman lipun alla itsenäisenä valtiona.
Nurmen ensimmäinen olympiamitali tuli 5000 metrin kilpailusta. Hän johti kisaa pitkään, mutta loppusuoralla Ranskan Joseph Guillemont meni väkisin ohi. Nurmi sai hopeaa.
Seuraavalla matkalla 10 000 metrillä Nurmi osasi jo taktikoida ja juoksi kisan voittoon ennätyksellään 31.45,8. Se ei silti riittänyt lyömään Hannes Kolehmaisen Tukholman kisojen voittoaikaa.
Nurmi voitti vielä maastojuoksun sekunnin erolla. Suomi voitti myös maastojuoksun joukkuekultaa, joten Nurmen saalis ensimmäisistä olympiakisoista oli kolme kultaa ja yksi hopea.
Nurmen uusimman elämäkerran kirjoittaja tietokirjailija Kalle Virtapohja kertoo, että köyhistä oloista lähtöisin olevan Nurmen kotiin saatiin sähköt ja juokseva vesi vasta kun hän oli voittanut ensimmäiset kultansa olympiakisoissa 1920. Nekin toteutettiin Turussa järjestetyllä kansalaiskeräyksellä.
Pariisin olympiakisoissa 1924 Nurmi kieltäytyi lopulta juoksemasta 10 000 metriä. Joukkueenjohto olisi halunnut Nurmen ottavan siltä matkalta hopeaa, jotta Ville Ritola saisi kultaa.
Vaikka Nurmi jätti kympin juoksematta, hän sai Pariisin olympiakisoista viisi kultamitalia. Huikein uroteko oli voittaa sekä 1500 metriä että 5000 metriä, vaikka niiden välissä oli palautumisaikaa alle kaksi tuntia.
Amsterdamin olympiakisoissa vuonna 1928 Nurmi löi Ritolan 10 000 metrillä ja voitti kultaa. Vitosella hän hävisi Ritolalle ja sai hopeaa. Toinen hopea tuli 3000 metrin estejuoksusta, Toivo Loukolan voitaessa kisan.
Nurmi valmistautui vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisiin maratonille, mutta ei koskaan päässyt juoksemaan ammattilaissyytösten takia. Monet olympiamatkalla mukana olleet, kuten Martti Jukola, olivat sitä mieltä, ettei Nurmi olisi edes pystynyt juoksemaan pahojen jalkavaivojen takia.
Nurmen saalis kolmista olympiakisoista oli siis yhteensä 12 mitalia, joista yhdeksän oli kultaisia.
Valmentajaura
Paavo Nurmi oli urheilu-uransa jälkeen myös erittäin menestynyt valmentaja. Nurmen kiinnostus valmennushommiin oli herännyt jo nuorempana. Olihan Nurmi kehittänyt pitkälti itse omat valmennusmenetelmänsä.
Nurmi oli ymmärtänyt jo silloin yksilöllisen valmennuksen merkityksen ja liputti sen puolesta. Nurmen valmennusajattelu perustui pitkälti pohjakunnon luomiseen aerobisella kävelyharjoittelulla. Sen jälkeen ohjelmassa oli vasta juoksuharjoittelua sekuntikellon kera. Myös hieronta ja saunominen olivat tärkeässä roolissa Nurmen omassa harjoittelussa.
Nurmen ensimmäinen valmennettava vuonna 1935 oli yllättäen ruotsalaisjuoksija Åke Pettersson. Nurmi antoi ohjeita muillekin ruotsalaisjuoksijoille. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että etunenässä juuri ruotsalaiset urheilujohtajat olivat estäneet Nurmen juoksemisen Los Angelesin olympiakisoissa. Valmennusyhteistyö ruotsalaisten kanssa kertoo sen, ettei Nurmi kantanut kaunaa ruotsalaisille.
Saman vuoden keväänä Nurmi aloitti myös Suomen kestävyysjuoksijoiden valmennuksen. Kuten Nurmelle oli aikoinaan pidetty kovaa kuria, piti hänkin kovaa kuria. Muun muassa ME-juoksija Taisto Mäki kyllästyi Nurmen ehdottomuuteen ja palasi Vierumäen leiriltä kotiin.
Valmentaja-aikoinaan Nurmi oli vielä niin hyvässä kunnossa, että pystyi harjoituksissa juoksemaan olympiaurheilijoiden mukana.
Nurmi toimi myös Suomen olympiajoukkueen kestävyysjuoksuvalmentajana vuonna 1936. Suomi menestyi Berliinin olympiakisoissa kestävyysjuoksussa loistavasti. Suomalaiset ottivat kympillä kolmoisvoiton. Kaksoisvoitot tulivat vitosella sekä kolmen tonnin estejuoksussa. Maratonilla kaikki kolme suomalaista olivat sijoilla 4 – 9.
Vuosi 1939 oli Suomen kestävyysjuoksun viimeinen supervuosi. Paavo Nurmen jalanjäljissä suomalaisjuoksijat tekivät huippuaikoja. Muun muassa Taisto Mäki juoksi ensimmäisenä maailmassa 10 000 metriä alle puolen tunnin. 5000 metrin maailmantilastossa oli neljä suomalaista viiden parhaan joukossa.
Nurmi pysyi mukana Suomen Urheiluliiton valmennuskuvioissa aina Helsingin olympiavuoteen 1952 saakka. Helsingin olympiakisoissa hän teki ehkä yhden legendaarisimmista juoksuistaan, juosten vielä kerran olympianäyttämölle soihdun kera.
Liikemies
Paavo Nurmi oli kerännyt omaisuutta juoksemalla. Uran jälkeen hän alkoi sijoittamaan sitä. Vuonna 1936 hän perusti Paavo Nurmi Oy:n sekä miestenvaateliikkeen Helsingin keskustaan Mikonkadulle. Vaateliikkeen takahuoneessa hän alkoi pyörittää rakennusfirmaansa.
Asunto-Oy Töölöntorinkatu 7 oli ensimmäinen talo, jonka Paavo Nurmi rakennutti. Talo syntyi yhteistyössä teollisuuskoulun opiskelutoverin Oskari Tuomisen kanssa, joka oli opiskellut rakennusmestarilinjalla. Nurmi rakennutti urallaan noin nelisenkymmentä taloa.
Nurmen legendaarisin taloudellinen neuvonantaja oli silloinen Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti. Heidän tapaamisestaan ei kuitenkaan ole löytynyt kirjallisia todisteita, kirjoittaa Kalle Virtapohja tuoreessa Nurmen elämäkertakirjassaan ”Mies josta tehtiin patsas”.
Nurmi tunnettiin tarkkana miehenä. Hänen kerrotaan laskeneen jokaisen työntekijän palkan itse ja vieneen tilipussit henkilökohtaisesti työmaalle.
Mielenkiintoista oli myös se, että Paavo Nurmen luottotoimittaja ei suinkaan ollut suomalainen, vaan ruotsalainen Dagens Nyheterin toimittaja Henry Rydahl. Ystävyys oli sen verran tukevaa, että Rydahlin kuollessa Nurmi kirjoitti Dagens Nyheteriin tämän muistokirjoituksen.
Nurmi toimi myös laivanvarustajana. Ala oli ollut erittäin tuottoisa 40-luvulla, mutta Nurmen tullessa mukaan kuvioihin, suurin kasvu oli jo taittunut ja Nurmi joutui alalla ajoittain jopa vaikeuksiin.
Amerikan juoksukiertueet maailmanennätyksineen olivat luoneet Nurmen legendaarisen maineen maailmalla. Hän tutustui Amerikan matkoillaan myös Hollywoodin elokuvatähtiin ja tapasi Yhdysvaltain presidenttejä.
Nurmi kävi Amerikassa vielä juoksu-uransa jälkeenkin. Vuonna 1940 hän oli Taisto Mäen kanssa Yhdysvalloissa kiertueella, johon sisältyi juoksukiertueen lisäksi myös rahankeräämistä sodan runtelemalle Suomelle. Keräystä avitti muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover.
Vuonna 1966 Nurmi oli vieraana New York Athletic Clubin juhlissa ja tapasi Amerikassa asuvan vanhan kilpakumppaninsa Ville Ritolan. Kaikkiaan Nurmi vieraili Yhdysvalloissa seitsemän kertaa, joista viimeinen käynti tapahtui vuonna 1967.
Nurmi tunnettiin oikukkaana miehenä. Hänelle ei kelvannut ihan mikä tahansa. 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi tehtävän haastattelun tekijäksi kelpasi vain presidentti Urho Kekkonen. Suomen Urheiluliiton johtotehtävissä viihtynyt Kekkonenkin oli aikoinaan kova urheilumies.
Viimeiset olympiakisansa 1972 Nurmi näki televisiosta. Hän seurasi tarkasti Pekka Vasalan ja Lasse Virenin olympiavoittoja Münchenin radalla.
Perintö
Paavo Nurmi menehtyi 76-vuotiaana 2.10.1973. Mielenkiintoinen sattuma on se, että olympiavoittaja Lasse Virenin oli määrä tavata Nurmi tuona samana päivänä. Sairaalasta soitettiin Virenille, ettei tarvitse tulla. Viren kuitenkin lähti liikkeelle ja SUL järjesti Paavo Nurmen patsaalle kukitustilaisuuden. Nurmi sai valtiolliset hautajaiset.
Nurmi juoksi kaikkiaan 61 maailmanennätystä, joista virallisia ulkoratojen maailmanennätyksiä on 20. Hän kilpaili yli 300 kilpailussa.
Yksi Nurmen pitkäaikaisin perinnön vaalija on Nurmen itsensä vuonna 1968 perustama säätiö, joka rahoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimusta. Nurmen perintöä vaalii myös professori Kaarlo Hartialan vuonna 1957 Turun yliopistoon perustama urheilututkimusasema.
Turun Urheiluliiton Paavo Nurmen 60-vuotispäivän kunniaksi 1957 perustama yleisurheilukilpailu kulkee nykyään nimellä Paavo Nurmi Games ja se on muutamassa vuodessa kasvanut kansainväliseksi Challenge-tason kilpailuksi.
Vuonna 2014 Paavo Nurmen pojan, vuonna 1932 syntyneen Matti Nurmen poika Mika Nurmi, sai toimia kunnialähettäjänä Yhdysvalloissa Milrose Gamesissa Manhattanilla, jossa juostiin Paavo Nurmi Special 2000 metrin kilpailu. Juoksun voitti kenialaissyntyinen Bernard Lagat ennätysajalla 4.54,74. Silloin oli kulunut sata vuotta siitä, kun Paavo Nurmi oli juossut ensimmäisen virallisen kilpailunsa.
Kauden toinen Superpesiksen Helsingin-ottelu päättyi Töölössä Imatran Pallo-Veikkoja isännöineen Seinäjoen Jymy-Jussien voittoon 1–0 (5–3, 2–2).
IPV:n avausjuoksun iskeneen Lauri Rönkön ja kaksi juoksua lyöneen Tommi Päivisen sivallukset ensimmäisessä sisävuorossa pelästyttivät Jusseja hetken, kunnes viisi kotiuttajaa löytänyt kotijoukkue punnersi jaksovoittoon.
– Ruvettiin onneksi keskittymään alun huonojen vuoroparien jälkeen. Minullekin tuli alkuun muutama etenemisvirhe, kommentoi sataprosenttiset tehot mailan varressa kirjauttanut Jymy-Jussien Tuomas Raunio.
Toisella jaksolla Jussit kävi kahdesti johdossa, mutta harvemmin juoksuja lyövien Nino Muuruvirran ja Mikko Kososen kotiutukset nostivat IPV:n tasalukemiin nipistäen Jussien pistesaaliista yhden.
Jymy-Jussien palkitut olivat yhden juoksun tuonut ykköskärki Raunio (7 kärkilyöntiä/7 yritystä) ja kahdesti kotiuttanut jokeri Ville Hotakainen (5/7).
IPV:n onnistujia olivat kakkosvahti Päivinen (3/6) ja lukkari Ville Liukku (1/6).
KaMa laimensi Koskenkorvan
Kankaanpään Maila järjesti yllätyksen lyömällä Satakunnassa vierailleen Koskenkorvan Urheilijat nollavoitolla 1–0 (0–0, 2–0).
Yhä ilman kolmen pisteen voittoa luoviva KaMa on voittonsakin jälkeen sarjataulukossa viisi pistettä ilmajokisia perässä.
Avausjakso oli juoksuton kolmostilanteiden mentyä 3–5. Sami Joukainen varmisti kotivoiton toisen jakson kotiutuksillaan, joilla kotipesään kiihdytti Valtteri Kleemola.
KaMan sankarit olivat neljästä kotiutuspaikasta juoksunsa lyönyt Joukainen (3/6) ja ykköstä hihassaan kantava kolmosvahti Joni Rytkönen (5/8).
Koskenkorvan osaavimmat olivat koppari Veli-Pekka Yli-Hirvelä (4/7) ja lukkari Juho Hakomäki (1/3).
Ennen järjestyksessään 83. miesten Itä-Länsi-ottelua voitot ovat tasan 36-36. Valitsijat Olli Lehtola (Itä) ja Aleksi Mäkelä (Länsi) painottivat sekä kokemusta että uudistumista. Viidellä pelaajalla on historiaa yhteensä 72 Itä-Lännen edestä, mutta vastapainoksi joukkueissa on mukana kuusi ensikertalaista.
Omilla kymmenluvuillaan on kaikkien aikojen pesäpalloilija, Sotkamon Jymyn Toni Kohonen. Kiteen Pallo -90:n kasvatti valmistautuu jo uransa 21. Itä-Länsi-otteluun, kun toiseksi eniten edustuksia on lajin legendoilla Eino Kaakkolahdella ja Mauri Pyhälahdella, 16.
Vimpelin Vedon Sami Haapakoski (14 Itä-Länttä) ja Henri Puputti (13) sekä Kiteen Pallo -90:n Sami Partanen (14) ovat tuttuja kasvoja 2000-luvun arvo-otteluista. Sotkamon Jymyn Roope Korhonen oli loukkaantuneena kaudella 2013 ja sairastui viime vuonna tähdistöotteluiden alla, mutta pelaa nyt Imatralla 10. Itä-Läntensä.
Pidemmän tauon jälkeen arvo-otteluun tekevät paluun Joensuun Mailan Lauri Kivinen, Kouvolan Pallonlyöjien Matti Latvala ja Alajärven Ankkureiden Aki Orava.
Vimpelin vasta 16-vuotias Perttu Ruuska debytoi miesten arvo-ottelussa kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana. Muut ensikertalaiset ovat Kempeleen Kirin Jani Lassila, Kouvolan Pallonlyöjien Teemu Nurmio, Koskenkorvan Urheilijoiden Petrus Puputti, Seinäjoen JymyJussien Tuomas Raunio sekä Imatran Pallo-Veikkojen Lauri Rönkkö, jonka lisäksi kotikentällään pääsee Itä-Länsi-tunnelmaa maistamaan Lauri Kaartokallio.
Idän joukkueessa on vain neljä pelaajaa viime vuoden arvo-ottelujoukkueesta. Lännen puolella uusia pelaajia on saman verran.
